Aistit: 3. osa: Kuinka oletkin niin vastustamaton?
Kari Tanskanen: AISTIT
Novellisarja, 1997
III osa
KUINKA OLETKIN NIIN VASTUSTAMATON?
Hän lentää korkealla. Jokin koskettaa häntä. Kuuma. Kostea. Pehmeä. Hän huokaa hiljaa ääneen:”Kulta, jatka vain, se tuntuu jumalaisen ihanalta.” Läheisyyden tunne juovuttaa.
Hän ajelehtii ultramariininsinisellä merellä – selällään. Huulet maistuvat suolaisilta, ne kaipaavat suudelmaa.
”Suutele minua, ole niin kiltti.”
Naisen punertavat huulet painautuvat hänen hellyyttä kaipaavalle suulleen. Hekumaisen kostea kieli työntäytyy luikertaen etuhampaiden välistä ja koskettaa hänen litteän lihaksikasta, usein nuoleskeluun käytettävää elintä. Runsasarominen sylki virtaa, vaihtuu ja sekoittuu. Hän maistaa samanaikaisesti makeaa, hapanta, suolaista ja karvasta…
TERVETULOA VERKKOON.
HAKUSANA: KEMIALLINEN AISTI.
VALITSE: HAJU TAI MAKU.
MAKU.
…ETSIN…
..
VALMIS.
JATKA AJATTELEMALLA JOTAIN MAKUA TAI LOPETA :).
KIITOS. ”TUTKIMUS JATKUU. MAUN HAJOITTAMINEN ALKUTEKIJÖIHINSÄ EI OLE VIELÄ ONNISTUNUT. MAKUKESKUS SIJAITSEE AIVOJEN PÄÄLAENLOHKOSSA. MAKUSILMUT KIELESSÄ, KURKUSSA, NIELURISOISSA, KURKUNKANNESSA JA MYÖS MUUTAMILLA YKSILÖILLÄ HUULISSA JA POSKILLA SISÄLTÄVÄT KAHDENLAISIA AISTINSOLUJA.”
Aromaattinen valkosipuli oli maistunut väkevästi, eroottisesti. Sen tuoksu leijui yhä ilmassa. Eros-jumalan alttarille on aina antoisaa uhrata.
”Kulta, ruoka oli taas kerran hillittömän kiihottavaa.” Ruokahalunsa, alati erinomainen, nyt tyydytettynä; seksuaaliviettinsä polttavan kyltymätön, nyt janoavana.
Nainen uinuu hänen vieressään. Hän käännähtää kyljelleen ja huomaa naisen nukahtaneen. Silkinpehmeä, ruskettunut vatsa kohoilee ja laskehtelee rauhaisaan tahtiin. Ehkä olisi parasta itsekin levätä hieman, jotta sitten taas jaksetaan…
…kaksi pyöreää, täyteläistä rintaa. Herkullisen ruskeat nännit sojottavat kohti kristallipeilikattoa.
Olen vauva, kaljupäinen äidin pikku veitikka. Tarraan toiseen nisään sormillani. Toisen imaisen maidonhimosta kostuneiden huulieni väliin. Nuolen sametinpehmeää ihoa h i t a i n lipaisuin. Lähestyn kovettunutta nänninnipukkaa. Painan pikkuruiset huuleni tiukasti nänniin kiinni ja puraisen sitä kevyesti.
Maito alkaa virrata lämpiminä ryöppyinä malttamattomana odottavaan nieluuni. Kurkusta alas, vatsaan. Ravinto täyttää tajuntani.
Viimeinen kiihkeä imaisu ja olen kylläinen. Maidon hapahko maku kielelläni vaivun vähitellen rauhoittavaan transsiin. ”Uni ystävä, rakkaus sydänystävä, kuka niin sanoikaan?” Arat Askenski?
KIELI.
”USEIMMAT MAKUSILMUT OVAT KERÄÄNTYNEET PAPILLOIKSI ELI NYSTYIKSI, JOTKA NÄKYVÄT KIELEN PINNALLA KOHOUMINA. T Ä Y S I N KUIVA AINE EI SAA AIKAAN MITÄÄN MAKUELÄMYSTÄ. ENNEN KUIN JOTAIN VOI MAISTAA, SEN ON LIUETTAVA SYLKEEN. MAKUSILMUJEN MÄÄRÄ VÄHENEE JA MAKUELÄMYKSET HEIKKENEVÄT IHMISEN VANHETESSA.”
JATKA: HAJU.
…ETSIN…
..
.
:).
Nainen tuoksuu mehevän maukkaalta, syntisen seksikkäältä. Hän nuuhkii uteliaan kiihottuneena nukkuvaa feminiinisyyden taivaallista, vartalollistunutta ilmentymää. Kaarimuotoja tässä ja tuolla. Karvoitusta etenkin siellä, pikkasen on se tiellä. Heh!
Ujostelematon leikkimielisyys lisää eroottista nautintoa. Sen hän on oppinut lukemattomina lihallisen rakkauden öisinä ja päiväisinä oppitunteina. Sitä hän on myös yrittänyt opettaa lukuisille hekumasta haltioituville kumppaneilleen.
”Leikittele, tyttö-kulta, kehosi salaisimmilla sopukoilla aina kuin suinkin voit. Maistele, haistele, nuoleskele, pureskele, tutkiskele. Ikinä et voi oppia kaikkea.”
Niin hänkin on koko ikänsä toiminut.
Oivaltanut, että kaikkea ei voi oppia. Täydellisyyttä e i k a n n a t a saavuttaa, koska silloin alkaa helposti pelätä kaiken menettämistä, mutta sitä kannattaa t a v o i t e l l a. Ja sitä täydellistä seksuaalista haltioitumista, sitä hän ei vielä ole saavuttanut. Ei lähimainkaan. Naisen hajut ja maut eivät hänestä ole y h t ä ä n mauttomia. Niistä ja niillä hän elää; niistä hän humaltuu.
Ylellinen, ekstaattinen elämä on lähes ylevintä mitä hän tietää. Mutta kostuneen mättään tuoksua – sitä hän ei voi vastustaa.
HAJU.
”KUN IHMINEN HENGITTÄÄ, VAPAUTUU SISÄÄNHENGITYSILMASTA HAJUAINEITA JA NE TAVOITTAVAT ERITYISEN HERKÄN KUDOKSEN NENÄONTELOSSA. TÄSSÄ HAJUEPITEELISSÄ ON MILJOONIA HAJUHERMOPÄÄTTEITÄ JA TUKISOLUJA, JOITA ERI AINEET ÄRSYTTÄVÄT ERI TAVOIN JA JOISTA HAJUAISTIMUSSIGNAALIT VÄLITTYVÄT AIVOJEN PÄÄLAENLOHKOSSA SIJAITSEVAAN HAJUKESKUKSEEN. HAJURESEPTORISOLUT REAGOIVAT HAJUUN HYVIN NOPEASTI, MUTTA MYÖS SOPEUTUVAT NOPEASTI – SEKUNNISSA ON HAJUN VOIMAKKUUDESTA HÄVINNYT VIISIKYMMENTÄ PROSENTTIA.”
Nainen on herännyt ja venyttelee viekoittelevasti jäseniään. Hän teeskentelee nukkuvansa – kaikki aistit valppaina. Hän kuvittelee mielessään kuinka pullean pyöreät rinnat värisevät aistikkaasti, kun nainen nostaa käsivartensa päänsä yläpuolelle ja antaa niiden laskeutua h i t a a s t i alas.
Nainen on noussut istualleen, ja hän vaistoaa naisen katselevan alastonta vartaloaan. Karvaista rintakehää, litteähköä vatsaa, nivusten pehmeää, tummaa karvapehkoa. Niin, ja tietysti, sitä siellä alhaalla.
Se on aina kiehtonut kaikkia hänen kumppaneitaan.
Ei sen koko.
Ei sen väri.
Vaan: sen maku ja haju.
Erityisesti haju.
Myskintuoksuisen eteerinen, huikentelevaista seksuaalisuutta korostava lumoerite, jota tauotta huokuu hänen runsaasta maskuliinisuudestaan. Tuoksunsa oli hurmannut sadoittain toinen toistaan hemaisevampia, hurmiota kaipaavia kaunottaria eri puolilla maailmankaikkeutta.
Häntä ei suotta ollut alettu kutsua galaktiseksi casanovaksi. Mitään kuvottavaa tai eläimellisen vuohimaista hänen herkän älykkäästä olemuksestaan on m a h d o t o n havaita. Kuitenkin tärkeintä viettelymestarin vaativassa tehtävässä onnistumisen kannalta on – ja sitä hän on aina muistanut korostaa – välttää torjutuksi tuleminen. Itseluottamuksen on oltava järkkymätön – ja potenssin.
Hän huomaa alkavansa paisua. Veri kohisee kiivaasti ohimosuonissa. Hän tietää mitä kohta tapahtuu. Hän nukahtaa…
Nainenkin havaitsee mieluisan tapahtuman. Se nostaa päätään, ja nainen painaa nukkemaisen viehkot kasvonsa sitä vasten. Sen tuoksu leijailee herkullisena sieraimiin. Nainen nuuhkaisee ja suutelee hellästi ylvästä, pystypäistä lihallisen rakkauden ritaria ja kuiskaa hiljaa:”Kuinka sinä oletkin niin vastustamaton! Tule, pikkuinen, aistikkaaseen suukkooni.”
HAKUSANA: KEMIALLINEN AISTI, SIIRRÄNNÄISET.
ETSIN, ODOTA HETKI.
…
VALMIS?
VALMIS.
”HAJUIMPLANTTI, KYKY TUNNISTAA HAJUJEN AVULLA ESIMERKIKSI MITÄ JOKU ON TEHNYT. VASTAAVASTI MAKUIMPLANTTI, KYKY TUNNISTAA MAISTAMALLA, MITÄ ESIMERKIKSI JOKIN AINE SISÄLTÄÄ.”
KETKÄ KÄYTTÄVÄT?
EN YMMÄRRÄ.
KETKÄ ASENNUTTAVAT KYSEISIÄ SIIRRÄNNÄISIÄ?
YKSITYISETSIVÄT, POLIISIT, HUUMEASIANTUNTIJAT…
MISTÄ NIITÄ SAA?
KATSO KELTAISILTA VERKKOSIVUILTA.
Hän herää. Naista ei näy. Mihin lie kadonnut?
Huutava nälkä. Suolistossa kurnii.
”Missä isin pikku kullanmuru piileksii?”
Hän nousee vuoteelta ja menee kylpyhuoneeseen. Ei ketään. Hän vilkaisee peiliin, hänen kasvonsa näyttävät riutuneilta. Ammatin varjopuolia. Sänkeäkin pukkaa.
”Hei, nyt tämä ei ole enää yhtään hauskaa! Missä armas herkkupyllyni luuraat? Minulla on karjuva nälkä!”
Hän vilkaisee ikkunasta ulos. Auringot paistavat kirkkaasti.
Kenties nainen on mennyt käymään ruokakaupassa?
Hän menee keittiöön ja avaa jääkaapin. Ei juuri mitään, ei edes kaviaarin jämiä. Perskules.
Taidan mennä ajamaan partani, etten näytä näin ruokottomalta. Kenties se vähän piristääkin.
* * *
Ovi käy. Nainen on palannut.
”Hei, kulti, kävin pikkasen kävelyllä ja poikkesin ruokaostoksilla. Joko sinulla on nälkä?”
Hän tulee kylpyhuoneesta keittiöön, jossa nainen tyhjentää ostoskassin sisältöä jääkaappiin.
”Hei, kulti, näytät syötävän hyvältä!”
Nainen kääntyy kannoillaan.
Samassa hän on naisen edessä ja suutelee tätä kiihkeästi suulle. Kädet hamuavat naisen upeita rintoja. Hän repii vaatteet naisen päältä ja kantaa tämän makuuhuoneeseen.
”Otan sut!”
Mies asettuu naisen päälle ja työntyy s y v ä l l e.
* * *
Jälkeenpäin hän on jo rauhoittunut. Nainen on niinikään euforisessa tilassa, kuten ammattikielellä asia ilmaistaan.
”Mikä sinuun oikein meni? Et yleensä ole noin suorasukainen.”
”En tiedä. En todellakaan tiedä.”
”Toivotaan, että se on ohimenevää. Sillä, tiedäthän, etten pidä noin brutaalista lähestymisestä.”
”Sitä toivon minäkin, ja jos se ei mene pian ohi, ei auta muu kuin käydä lääkärillä.”
”Lääkärillä?”
”Implanttilääkärillä, uusimassa maku- ja hajuimplantit.”
”Mitä ne ovat?”
”Jotakin mitä ilman en pysty tekemään työtäni.”
”Työtäsi?”
”Niin, työtäni tässä maailmankaikkeudessa.”
”Mikä sitten on työsi?”
”Älä kysy, et halua tietää!”
”Haluanpas!”
”Tule sitten syliini istumaan, niin kuiskaan s e n aistikkaaseen pikkukorvaasi.”
Nainen nousee tuolilta, kävelee lantio rytmikkäästi keinuen pöydän ympäri ja istuutuu hänen kutsuvaan syliinsä.
Androidi kuiskaa käheästi naisen korvaan. Tämä lehahtaa paprikanpunaiseksi. ”Sinä, hävytön, ettäs kehtaat!”
SISÄLLYSLUETTELO
I osa | II osa | IV osa | V osa