MARKO KITTI TIIVIS SUHDE KOTISEUTUUN Marko Kitti (1970) on turkulainen kirjailija, jolta on julkaistu kaksi teosta, novellikokoelma Kottarainen ja romaani Viidakko (Arator 2001 ja 2003). Häntä verrataan usein Riku Korhoseen, sillä miehillä on yhteisenä tekijänä niin kirjoissa, kuin omassa historiassakin, lähiöasuminen. Turkulainen lähiö vaikuttaa hyvältä inspiraationlähteeltä, sillä myös Kitin kolmas, työn alla oleva kirja käsittelee lähiöteemaa. Ilpoisia, Varissuota ja Pernoa asuinpaikkana kokeillut Kitti ei voi kuvitella asuvansa muualla kuin Turussa: "En mä ny ihan äkkii nää että mä edes kirjottaisin muusta ku Turusta". Osuvista ihmiskuvistaan kirjojensa arvosteluissa kehuttu Kitti kertoo tarkkailleensa ihmisiä alkuaikoina paljonkin, joskus jopa muistikirjan kanssa. Nykyisin tietoista tarkkailua ei tarvitse niin paljon, työ luistaa vanhan pohjatyön varassa. Työskentelytavoiltaan Kitti on säntillinen: lapset kouluun ja hoitoon, ja koko päivä kirjoitustyötä, kunnes lapset palaavat. Työn parissa pysyminen ei enää vaadi edes erityistä itsekuria, vaan on muodostunut rutiiniksi. Kitti näkee jokaisen kirjan tärkeänä, arvosteluihin tai myyntilukuihin katsomatta: "Kyllähän kaikki kirjat mitä tänä päivänä julkaistaan, peilaa kumminkin tätä aikaa". Jokainen teos on osa tästä ajasta jäävää kulttuuriperintöä. Kirjoittaminen on Kitille vuorovaikuttamista. Hän aloitti kirjoittamisen asenteenaan se, että jos hänen kirjansa herättää yhdessäkään ihmisessä jotain tunteita, hän ei ole tehnyt turhaa työtä. Kitti kehuu kustantamoaan Aratoria hyväksi yhteistyökumppaniksi. Ehkä hyvä kustantajasuhde on osasyy kirjailijan rentoon mutta nöyrään työasenteeseen. Mutta miksi sataprosenttisella turkulaisella on helsinkiläinen kustantaja? "No sehän oli ihan netin kautta, kun silloin vuonna 2000 etsin kustantamojen yhteystietoja. Ja esimerkiksi Sammakosta ei mulla ollut silloin hajuakaan". Teksti: Ida Lähdetkorpi