Unikankare - kirjallisuus navigaatio
3.5.2009
Rea Tiirola-Tyni


arjen kappaleet värisevät
ohuilla langoilla taivaassa kiinni
niiden välissä kuljen, terätön neula,
käännän päätä, koko tarina
hitaan liikkeen aikana

***

tasaraitapäivät, pehmein siveltimin
laveeratut yöt

kaikki mitä tahdon
on annettava pois

***

sinisellä sohvalla lapsi
sen silmät
kun se melkein nukkuu

***

käyn ulkona kesken leipomisen
tuuli
kuin joku tarttuisi olkavarteen

tunnustelen saappailla maata

joku sanoo et ole
vain tässä

olet
myös tässä

***

leivän pinta on iho
peukalo tekee siihen jäljen
otollisissa olosuhteissa
se ei näy pitkään

***

roikun päivissä kuin paneeliverho

kun tuulee
tai tyyntyy
hetkien saumat ratkeilevat irti

***

jossain ovet aukeavat, huoneet
säteilevät, aurinkotuulet
hulmuavat nurkat aukeiksi

pianomusiikkia, Schumannia? Lisztiä?
rapeat paprikat kasvavat vadeissa
vaitonaiset omenat

on kuin joku olisi, jokin
jota hengittää

***

ihmiset rinnakkain niin helpon näköisesti
lapsi tekee lumienkeliä

olen onnellinen pienistä murheista




Rea Tiirola-Tyni


KIRJALLISUUS -ETUSIVULLE