Runoja
VESI JA LASI
Vesi lasissa.
Kaksi nestettä
liikkumatta.
RASVA
Kepeästi kellua
olla vedessä
liukenematta veteen
olla kevyt
vettä keveämpi.
EMULSIO
Maito on emulsio.
Rasva ja vesi
muodostavat yhdessä emulsion.
Neste nesteessä.
Tämä sisäkkäin kelluminen.
Tämä lomittain olo.
Tämä liuos:
ei rasvaa, ei vettä,
osaksi kumpaakin.
SAIPPUA
liukas
vedessä vaahtoava aine
lika irtoaa
lähtee saippuaveden mukana pois.
ALKUAINEET
Elektronien määrä
alkuaineet toisistaan
erottaa.
Lukujen mystiikkaa
vai aineen
olemuksen syvällisin,
tuntemattomin salaisuus.
Tässä on vetyä.
Tässä happea.
Tässä typpeä.
Tässä rautaa.
Mutta syvällä,
pinnan alla
on vain määrien erilaisuus,
eri määrä elektroneja
atomiydintä kiertämässä.
Silmissäni vain värit
ja muodot;
syvällä suurta huokoisuutta,
liikettä,
määrien erilaisuutta.
TODENNÄKÖISYYS
Heittelin tikkaa.
Nuolet sattuivat
varmasti tauluun.
Astuin kauemmas.
Nyt lensi yksi tikka harhaan.
Jälleen etäännyin.
Jäi kolme tikkaa
ulos taulusta.
Pidensin välimatkaa.
Enää yksikään nuolista
osunut ei maaliinsa.
KIVI VEDESSÄ JA ILMASSA
Pikku poika kahlasi
pitkälle veteen.
Sitten hän sukelsi.
Pohjassa oli pyöreä kivi.
Poika tarttui tukevasti kiveen.
Kivi nousi helposti vedenrajaan asti.
Mutta poikanen ei pystynyt kohottamaan kiveä
vedenpinnan yläpuolelle.
PINTAJÄNNITYS
Käy vedenpintaa pitkin
joukko hyönteisten.
Vajoa jalat eivät
nesteeseen.
Tiedämme, että
pintajännitys
on luonut sillan,
jota astella
hyönteiset hennot saavat
yli syvyyden.
LÄMMÖNMUUTOS
Astia oli kylmä.
Siihen kaadettiin
kiehuvaa vettä.
Lasi särähti.
Näin lämmönmuutos saattoi murtumaan
lasisen astian. Ei silmäni
voi nähdä, kuinka kaikki tapahtui.
Kuulin vain särähdyksen.
Huomasin,
mitenkä lasi oli mennyt pirstoiksi.
LINNUN LENTO
Linnun rauhallinen lento
pitkin ilman aavaa ulappaa.
Joka siivenisku ilmamassat
tihentymään, harvenemaan saa.
Siiven ylälaitaan, alalaitaan
ilmanpaineen muutos keskittyy.
Ilma virtaa. Lintu etenee.
Missä linnun lentokyvyn syy?
Ilma harvenee ja tihentyy,
nostaa lintua, sen alle virtailee.
Ruumis, pyrstösulat, siivet keräävät
ilmanliikkeet, kun ne heräävät.
PAINOVOIMA
Kädessäni oli kivi.
Irrotin sormeni.
Kivi putosi maahan.
Miksi ?
JOUSI
Vanha kellonjousi
oli joutunut jätekasaan.
Ruoste oli syönyt sen pilalle.
Siinä ei ollut enää voimaa.
Se kääntyili taivutellessani.
Se murtui.
Voit ladata, padota voimaa,
mutta odota.
Luonto palaa aina ennalleen.
VILLA
Villainen vaate.
Pakkanen paukahtelee.
Mutta villan rakenne huokoinen
on valpas.
Lämpö ei virtaa pois.
Lämmin ilma villan pehmeydessä
on huono lämmön johtaja.
Siis lämpö jää vangiksi,
salpautuu ihmisen kudoksiin.
Et virtaa pois, lämpö, et.
NOPEUS
Kivi lensi ikkunasta sisälle.
Voi sirpaleitten määrää.
Luoti läpäisi ruudun.
Vain pieni reikä.
KIRJALLISUUS -ETUSIVULLE