KAROLIINA LUMMAA, RUNOILIJA:
"Haluan kirjoittaa kauniin runon"
"Runot ovat kuin seksi. Silloin kuin se on hyvää niin se on, mutta se on tosi harvinaista", sanoo kotimaista kirjallisuutta opiskeleva Karoliina Lummaa.
Hän kertoo koko ajan olevansa lopettamassa kirjoittamista. "Huomatessani uuden kilpailun pohdin, että pitäisiköhän siihen osallistua vai ei", Lummaa sanoo. "Kirjoittaminen on sijaistoiminto. Kun runoilee koko päivän ei tarvitse tehdä mitään muuta", hän jatkaa.
Lummaa aloitti runoilun yläasteella. "Vitutti olla koulussa ja kirjoittaminen oli silloin itseni purkamista ja pakoa todellisuudesta", Lummaa sanoo.
"Haluan kirjoittaa alku- ja loppusointuisia lauluja, käsitellä kliseitä ja tehdä kauniin runon, sellaisen joka saa lukijan viipymään runon parissa. Lummaan mukaan kielen kauneudesta ei enää puhuta. "Tyylistä ja pelkistämisestä puhutaan, miellyttävyys ja nautittavuus on unohdettu", hän sanoo.
Lummaan mukaan palkintoraatien arvostelussa mainitaan hyvän runojen piirteiksi ilmausun uudistavuus ja intertekstuaalisuus.
"Isompien tyttöjen runoja"
Lummaa on haaveillut kirjoittavansa runokokoelman, joka on eräänlainen kirjoitettu vinyylitangolevy. "Sanat ja tauot jäljittelee tangon rytmiä, uurteita ja soittimen neulaa. Runot lyhenevät loppua kohti levyn laulujen tavoin", kertoo Lummaa. Aiheet ovat isompien tyttöjen juttuja", Lummaa jatkaa.
Runoja on julkaistu Reviiri-99 -antologiassa ja Kulttuurivihkot-lehdessä. "En tiedä kiinnostavatko reviristien tekstit ketään, ajatellaanko sisällöstä vain, että se on harrastelijoiden puuhastelua", pohtii Lummaa.
"Reviiri tarjoaa kirjoittajalle hyvän mahdollisuuden tulla esille. Miten sitä hyödyntää sitten riippuu itsestä. Ei kustantamot tule kotoa hakemaan runojasi", sanoo Lummaa.
KIRJALLISUUS -ETUSIVULLE
