![]() |
![]() |
| 18.7.2003 | |
|
Mirjami Vertainen Runoja Hän antoi kaiken. Huonot runonsa. Poika sanoi ettei halua. Oranssit siittiöt valuvat kaduille. *
Meille elää vain joku,jota emme koskaan nää Meille vaikeita sanoja on sanoa että nähdään joskus selvin päin Meille elämä on niissä,joille annetaan Meille on yhdentekevää minne mieli katoaa minne oksennuksemme lopulta valuukaan. Ilmoitustaululta tarkastamme missä meitä huomenna tarvitaan *
ja koska kulkee ja avartaa suuri suunsa kapenee leipä taskussansa murenee marjat nyrkissa murtuu niin hän kutistuu. Hän keitti maidon kattilassa pieneksi lammeksi pakkaseen. Luisteli sen päällä. Niin hän kasvaa entiselleen *
kun kynän terä katkeaa Huonoja runoja tyrkytän ja Paperista kaikki alkaa luon sanani siihen kantohangilla hyppien ja ne sulaa Lumikin niille nauraa . Ilpo,mitä mä tekisin tupakasta tuhkatkin puhaltaa *
mustuaiset silmissä sokerien sulavat negaatiot. Autojen pohjista sähköviivat heiluttavat sormillaan huomiseen. Vauvat kaljuuntuvat aikaisin miehet kiskovat tukkaa parroistaan. Perhe hyppää aamu-uinnille smurffilimuun että kaikki tuntuisi taas normaalilta. Tiepoliisit punaisissa takeissaan tanssivat ulos autoistaan. Rehtori puhalsi pillillään lapset karnevaalifestareille keksimään värejä kasvoilleen. *
kurkkimaan verhon takaa Sanovat sinua ihmeelliseksi,rakastettavaksi. Minä tiedän että olet enemmän. Jumalan lempilapsi,ruumiillistunut lahjakkuus, IHME! Minä olen pelkkä nauha sinun lahjasi ympärillä,aukeileva paperi. Viinitahrat silkkitakillasi,jumalan poika,eivät minusta säveliltä näytä. Muualla juodaan absinttia,sinä kikatat voittoisimpana. Minä jäin huoneeseeni repimään kynsiäni ja kirjoitin verelläni marssin pikkupojille. Sinä ulvot jumalaisemmin sinä rääyt kuin kaunein harppu Sinä kirskut kuin helein kesätuuli sinäsinä… minä tukehdun sinuun,Wolfgang. Puren hampaani sinun kynäsi terään niin että ikeneni murtuvat, imen itseeni musteen. Syljen neroutesi siroista kynänvedoista pelkkiä sietämättömiä musteläjiä. Minä jo nyt niin kuollut kun sinä lennät ja elät ja elät. |