 |
 |
| 19.7.2004 | |
|
Ritva (Ippu) Kosonen Runoja "Muut virkkaavat patalappuja, minä kirjoitan", sanoo eläkkeellä oleva musiikinopettaja Ritva Kosonen. Vielä töissä ollessaan hän rentoutui mielellään ostamalla kuvallisen postikortin, riimittelemällä kuvaan sopivan runon, ja postittamalla kortin sukulaislapselle. Kortteja, samoin kuin muuta käyttörunoutta on syntynyt niin merkkipäivien kuin vuodenaikojen vaihtumisen johdosta. Tunnen uuden valon lumon Tunnen uuden valon lumon täysikuisen illan kumon Lentäväisen noidan hoksaan tartun lentoluudan oksaan Joku paistaa tumman mämmin minä kanamajaan kämmin löytyy keltamuna lämmin Laitan moisen ynnä toisen hellalleni keittoveteen Oitis värit sitten eteen kultakirjot valkopintaan latautunut juhlamieli rintaan Sikesipä sinullekin Sikesipä sinullekin suuremmaksi sujahtaen sivuitse suuren sydänkuun syntymäsummaasi solmu siitä sarjastaan sitten seuraaville siirtyäkseen Siitäpä sinulle siksi Rallateltavaksi ratkea Rallateltavaksi ratkea ravistellen ranteitasi retuutellen reppuasi Retkahtele renessanssiin riemastuen ritarinkannuksista riimityksistäkin riipaisevista Rokuliin rojahtamatta roiskahda romanttiseksi rusetoidu ruususeksi runoilijaksi runoruuheen. |