 |
 |
| 12.12.2003 | |
|
Timo Korento - runoja
lehmänkello kuuluu kilometrien päähän. E2. Tyttö kahvilassa lukee Kambutsean historiaa kasvoilla ilme jota sadekin kadehtisi: rauhallinen, laskeutunut lämmin kuin minttutee ohuen pahvimukin läpi... Lukeeko hän? Onko hän nukahtanut? Vai yksinkertaisesti: katseleeko hän sadetta? A8. Tuulee, ja sataa. Puisto istuu hylättynä omilla penkeillään. I1. Kiitos illallisesta, valmistamasi couscous oli herkullista. Kävelen läpi hylätyn kaupungin ihosi maku huulilla. E3. Tulkitsin rakkauden olevan mosaiikki poimiakseni sen kaikkialta iholtasi.
|
