navigaatio
13.1.2006
Teksti: Antti KnuuttilaHietasen kuva: Anneli Perkiö


TEKNOPITSI VAKUUTTI TURUN TAIDEMUSEON KÄVIJÄT

Helena Hietanen: Teknopitsi - Technolace (yksityiskohta), 1996-2002, valokuitukaapeli.Turun taidemuseo järjesti 101 vuotta nykytaidetta -näyttelyn yhteydessä äänestyksen, jossa museon kävijät saivat äänestää, minkä teoksen museo hankkii kokoelmiinsa. Äänestyksessä oli mukana kolme taiteilijaa: Markku Laakso maalauksellaan Trivial, Jani Leinonen Turku Shop-installaatiollaan sekä Helena Hietanen teoksellaan Teknopitsi. Ääniä annettiin yhteensä 9 412 ja suurimman saalin keräsi Helena Hietasen Teknopitsi-teos. Hietanen sai selkävoiton kilpakumppaneistaan keräämällä yli puolet äänistä. "Kyllähän voitto tuli yllätyksenä. On aina vaikeata arvioida miten yleisö käyttäytyy, mutta haluan kiittää kaikkia äänestäjiä - ja erityisesti turkulaisia sukulaisiani, jotka ovat varmasti äänestäneet moneen otteeseen", Hietanen naureskeli.

Helsinkiläinen taiteilija Hietanen yhdistää Teknopitsi-teoksessaan naisellisen käsityöperinteen ja valokuitutekniikan. Teosta voisi kuvailla suureksi pitsimäiseksi peitoksi, jossa valo muuttaa liikkeellään pitsin kuviointia. "Tämä teos on minulle erityisen rakas. Se toi minut myös valon maailmaan. Nykyisin työskentelyssäni valo onkin suuressa osassa. Erityisesti kiinnostaa miten valo näyttäytyy eri ympäristöissä", Hietanen kertoi. Hietanen halusi tuoda teoksellaan naiseutta esille perinteisen käsityön avulla. Käsityötä teos onkin, koska hän on itse punonut käsin teoksen tuhannet valokuitukaapelit mukaillen 60-luvulta olevan käsityölehden virkkausmallia.

Ensimmäinen Teknopitsi valmistui vuonna 1996, jonka jälkeen kyselyitä alkoi sadella niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Teknopitsi olikin esillä vuoden 1997 Venetsian Biennalessa. Tämä Turun taidemuseon ostama Teknopitsi on osa Venetsiassa esillä ollutta seitsemänmetristä valopylvästä, joka lähti Biennalen jälkeen kiertämään maailmaa kahtena osasena.

Hietanen on todella hyvillään, että hänen teoksensa löysi kodin juuri Turun taidemuseosta: "Pidän Turun taidemuseosta todella paljon. Se on mahtavan kaunis sekä rakennuksena että tilana. Myös teosta ripustettaessa tuntui, että se asettui tähän tilaan täydellisesti. Teos on kuitenkin hiljaisuutta kaipaava." Teos on saanut ajan mittaan uusi merkityksiä Hietaselle. "Vaikka aluksi ideana oli tuoda käsityöperinteellä naiseutta esiin, edustaa teos minulle nykyisin myös kauneutta. Vaikka kauneus ei ole nykytaiteessa kovassa huudossa, on vaikeina aikoina huomannut kauneuden merkityksen ja kuinka paljon se antaa voimaa ihmiselle", Hietanen lopetti.


KALENTERI