Ilpo Tuomarilan Turku-aiheiset musiikkinäytelmät - kansalais-sodan aikaa käsittelevästä Hennalan torvisoittokunnasta jatkosodan aikaiseen Ankkuri-lyhtyyn - saavat jatkoa tämän viikon perjantaina kanta-esityksensä saavasta Föri-beatistä, joka sijoittuu 1960-luvun puoliväliin ja valottaa nuorisomusiikin kautta sen ajan turkulaisnuorten jyrkkää ideologistakin kahtiajakoa. Kaupungin kaduilla ja baa-reissa näkyi ja vaikutti kaksi toisistaan erottuvaa jengiä: upolaiset ja paskasakki - ja turkulaisrouvat saivat nautinnokseen kauhistella nuorison turmelusta.

Tarina on se vanha tuttu: jo Shakespearen luoma Romeo ja Julia -teema, jonka 50-luvun West Side Story jalosti musikaalin muotoon. Föribeatin juuret ovat kuitenkin syvällä Aurajoen savessa, sillä se perustuu osin Turun Radion 12-osaiseen samannimiseen ohjelmasarjaan, jota varten toimittajat Iiro Andersson ja Antero Laiho keräsivät tietoja yli sadalta 60-luvun muusikolta, jengiläiseltä, järjestysmieheltä, poliisilta ja muilta asioista hyvin perillä olevilta tahoilta. Se on siis tehty samalla konseptilla kuin menestysnäytelmä Ankkurilyhty, jossa oli taustalla Tapani Maskulan vetämä radiosarja Turun sota-ajan populaarikulttuurista.

Lähtökohtana on siis suorastaan kansatieteellisen tarkka tutkimus, mutta Tuomarila muistuttaa, että kyseessä on sittenkin taideteos: "Näytelmäkäsikirjoittaja joutuu aina tekemään oikaisuja." Yli 30 tunnin haastattelumateriaali ja useita mapillisia materiaalia olisikin ollut mahdottomuus sovittaa näyttämölle sellaisenaan. Kaikki noista ajoista jotain muistavat eivät varmaankaan näe näyttämöllä juuri heidän 60-luvun Turkuaan, mutta lähelle sitä pyritään. Mm. Vespat ja prätkät ovat lavalla aitoja, mutta toimintavarmuuden takaamiseksi nykyversioita.

60-luku, tai tarkalleen ottaen heinäkuu 1966, valikoitui Föribeatin ajankohdaksi Tuomarilan mukaan osaksi siksi, että silloin ajanjakso tavallaan kulminoitui. "Silloin loppui viattomuuden aika ja nuoriso alkoi politisoitua. Vaikka tämä onkin nostalgiamusikaali, taustalla on vakavaa asiaa: silloinkin yhteiskunta oli jakautunut A- ja B-luokan kansalaisiin. Upolaiset olivat oppikoululaisia ja hyvintoimeentulevista perheistä, paskasakkilaiset puolestaan nuoria työläisiä ja ammattikoululaisia." Kun tällaiset porukat parveilivat Turun kaduilla, ei yhteydenotoiltakaan aina vältytty. 60-luvun puolivälissä valtakunnallisetkin lehden uutisoivat kahakoinnista näiden kahden ryhmän välillä.

Musikaalissa kuitenkin musiikilla on tärkeä rooli tarinankuljetuksessa. Turussa rockmusiikki eli vahvasti, sillä Tukholman läheisyys toi tänne muuta Suomea aikaisemmin vaikutteita uudesta nuoriso-kulttuurista. Turussa pidettiin mm. Suomen ensimmäinen rock-konsertti 22. lokakuuta 1956, joka villitsi nuorisoa poliisin mukaan siinä määrin, että rockin julkinen esittäminen ja rockelokuvien näyttäminen nähtiin parhaaksi kieltää. Kielto kuitenkin "unohdettiin" parissa kuukaudessa. Silti asenteet olivat hyvin torjuvia vielä pitkän aikaa. Kun esimerkiksi syyskuun 6. päivänä 1965 Turussa vieraili odellinen maailmanluokan yhtye kun The Kinks, jotka olivat modeja esikuvinaan pitäneiden upolaisten idoleita, Turun Sanomat ei uutisoinut tapahtumaa millään lailla.

Niistä ajoista on tultu pitkälle. Kun Föribeat perjantaina rävähtää lavalle, on katsomossa varmaankin koko joukko entisiä upolaisia ja paskasakkilaisia - nyt vain arvokkaasti tummissa puvuissa ja kuohuviiniä väliajalla skoolaten...

Föribetin kantaesitys 14.9. klo 19 Turun kaupunginteatterin päänäyttämöllä. Liput 35/30/27 €.

KALENTERI