Tämänvuotisten Turun kirjamessujen yhtenä teemana on Elias Lönnrot, jonka juhlavuotta Suomalaisen kirjallisuuden seura esittelee osastollaan laajan kirjavalikoiman sekä Raija Majamaan suunnitteleman näyttelyn kautta. 200 vuotta sitten syntyneen kansallisen suurmiehen toiminnassa riittääkin tutkimista, sillä Lönnrot ei ollut pelkästään kansanrunouden kerääjä ja Kalevalan kokoaja. Tämän suomalaiselle kirjallisuudelle perustavaa laatua olevan tärkeän työn lisäksi Lönnrot vaikutti - ja vaikuttaa yhä - muutenkin. Esimerkiksi sanakirjatyönsä kautta: meidän jokapäiväisessä puheessamme on yhä 300-400 sanaa, jotka ovat Lönnrotin keksimiä ja käyttöön ottamia. Hän vakiinnutti mm. nykyiset ilmansuuntien nimet - aikaisemmin oli ollut käytössä jopa kuusitoista nimitystä eri ilmansuunnille.
Tämä kuvastaa sitä käytännön järkeä, joka vaikutti Lönnrotin kaikissa toimissa, ja mikä kiehtoi Raija Majamaata hänen lähtiessään tutkimaan Lönnrotin elämäntyötä vuonna 1985. Muita yllätyksiä oli esimerkiksi se, kuinka hyvin Lönnrot oli Kajaanissakin - huonon postinkulun aikana - perillä ajan eurooppalaisesta keskustelusta. Kajaanissa Lönnrot työskenteli piirilääkärinä vuosina 1833-1853 ja siellä vahvistui myös hänen roolinsa kansanvalistajana. Mm. sanomalehtikirjoituksin hän taisteli viinan kirouksia ja oikealla tiedolla parannettavissa olevia sairauksia vastaan. Omasta terveydestään hän huolehti varsin nykyaikaisin keinoin: Raija Majamaata on huvittanut se, että Lönnrotin jokapäiväiseen rutiiniin kuului keppijumppa, jota hän itsekin harrastaa.
Tänä vuonna on Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaisemana ilmestynyt peräti kolme uutta teosta, jotka valottavat Lönnrotin tuntemattomampaa puolta. Väinö Kuukan, Raija Majamaan ja Hannu Vepsän Elias Lönnrot. Taitaja, tarkkailija, tiedemies kertoo ihmisestä suurmies-Lönnrotin taustalla: tutkimusmatkailijasta, luonnosta innoituksensa saavasta ihmisten ja kansantapojen tarkkailijasta. Vaeltaja. Muistelmia jalkamatkalta Hämeestä, Savosta ja Karjalasta 1828 on Lönnrotin omaa tekstiä yhdeltä hänen ensimmäisistä matkoistaan ja Raunioyrtti ja muita kasveja Elias Lönnrotin Lammin talolla kertoo Lönnrotin kasviharrastuksesta, joka paisui sittemmin Flora Fennican, kasvitieteemme perusteoksen, toimitustyöksi.
Opettajien tueksi Kalevalan opetukseen nuorille on ilmestynyt Väinämöisen väellä. Kalevalan opetusopas. Teos sopii myös itseopiskeluun. Marraskuussa ilmestyy Pekka Laaksosen ja Ulla Pielan toimittama Kalevalaseuran vuosikirja Lönnrotin hengessä, jossa parikymmentä tutkijaa tarkastelee Lönnrotia tämän päivän lähtökohdista.
Turun kirjamessuilla on haluttu tuoda Lönnrotia esiin myös virsikirjauudistajana ja virsirunoilijana. "Matkaveisaaja" Jaakko Löytty esitteli ja veisasi Lönnrotin kirjoittamia, suomentamia ja uudistamia virsiä lauantaina C-lavalla. Juuri näissä tutuissa virsissä näkyy Lönnrotin suomen kielen sattuvuus ja koskettavuus. Kiitollisuus Jumalan luomistöistä välittyy virsien luonnonlyriikan kautta ja työteliään elämän ihannointi palauttaa mieliin kansanvalistaja-Lönnrotin. Varsin isänmaallistakin tekstiä löytyy mm. virrestä 578 Ylistä Herraa Jumalaa nyt Suomen maa ja kansa.
Jaakko Löyttyä - kuten myös suurinta osaa meistä tavallisista virsienveisaajista - suututtaa nykyinen virsikirjauudistus, jossa tuttuja Lönnrotin tekstejä on muokattu. "Ymmärrettävää on, että jonkun Runebergin tekstistä voi valmistua uusi parempi suomennos. Mutta se, että mennään sormeilemaan suomenkielisen runoilijan tekstejä, kertoo jotain näiden uudistajien asenteesta," Löytty puuskahtaa ja veisaa päälle komean esimerkin Lönnrotin virrestä, joka ei onneksi päätynyt virsikirjaan ja on siis säilynyt koskemattomana.
Lönnrot-näyttely Suomalaisen kirjallisuuden seuran osastolla A-hallissa.
LÖNNROT-VUODEN TAPAHTUMAT INTERNETISSÄ
