 |
 |
| 3.9.2009 | |
Teksti: Anneli Perkiö Kuvat: Robert Seger ja Anneli Perkiö
Tristan da Cunha on tuliperäinen saari keskellä Etelä-Atlanttia, josta lähimmälle asutulle Saint Helenan saarelle on matkaa 2 000 kilometriä. Saarelle on äärimmäisen vaikea päästä sen vuoksi, että saarta ympäröivät yli 600 metriä korkeat kallionjyrkänteet: nykyäänkin saarella käy vain yksi laiva joka kolmas tai neljäs kuukausi. Asukkaat polveutuvat seitsemästä englantilaisesta merimiehestä, jotka haaksirikkoutuivat saarelle satoja vuosia sitten.
Näytelmään tarttui Teatte-rikorkeakoulussa ohjaajaksi opiskeleva Hilkka-Liisa Iivanainen, jonka lopputyöohjaus sai näyttä-mökseen Turun kaupunginteatterin Sopukan. Mikä on hieman merkillistä, sillä ohjaajalla ei ole aiempia yhteyksiä Turkuun.
"Kävin Turussa ensi kertaa vasta pari vuotta sitten, kun opiskelutoverini Tuomas Kiiliäinen näytteli Sopukassa Birdyssä. Kuulin silloin, että tätä tilaa pystyy kääntämään miten päin vain," Hili Iivanainen kertoo. Yhteistyö Turun kaupunginteatterin kanssa tuli mieleen, kun hän sitten ryhtyi miettimään omaa lopputyötään ja siihen sopivaa tilaa.
Assosiaation vapautta
Saaren asukkaiden eristäytyneisyys muusta maailmasta kutsui ja pakotti luomaan heille ihan oman maailmansa - tai maailmoita. Koko esityskonsepti on luotu nimenomaan Sopukkaan: mm. lavastuksessa näkyy vaikutteita yhtä aikaa niin uskonnollista kitchistä kuin katutaiteestakin. Hili Iivanaista ja kumppaneita houkuttelikin Harrisin tekstissä tietty mahdollisuus vapaaseen assosiaatioon, vaikka itse tarina eteneekin jopa tiukkaan trillerin tyyliin. "Zinnie Harris on sanonut, että näytelmä pohjautuu saarelaisten tarinoihin, vaikka hän onkin fantasioinut niitä. Kysymys on syyllisyydestä, selviytymisestä, toivosta ja armostakin. Silti siinä on myös huumoria ja tietty ironian ja keveyden sävy," ohjaaja pohtii.
Ensi-ilta kaupunginteatterin Sopukassa 4.9. klo 19. Liput 20/18 €.
|
Tämä äärimmäisen eris-täytynyt ihmisyhteisö kiehtoi brittiläistä näytelmä-kirjailijaa Zinnie Harrisia, jonka isoisä oli toiminut saarella pappina toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 2000 Royal National Theatre´ssa ensi-iltansa saanut Tuolla puolen taivaanrajan saa Suomen kantaesityksensä perjantaina Turussa.
Iivanainen houkutteli samaan produktioon myös ystävänsä, joiden kanssa hän oli tehnyt yhteistyötä aikaisemmissa ohjaustöis-sään. Jenni Kääriäinen tekee valosuunnittelussa yhtä lailla lopputyönsä Teatterikorkeaan ja lavastus on Jenni Viitasen lopputyö Taideteolliseen korkeakouluun. Pukusuun-nittelusta vastaa lisäksi Kirsi Gum samasta oppilaitoksesta. Musiikin näytelmään ovat tehneet yhtä lailla helsinkiläiset Janne Hast ja Sinikka Isoniemi. Nuorekas tekijä-ryhmä sai vastapoolikseen kaupunginteatterin näyttelijät Outi Conditin, Markus Järvenpään, Stefan Karlssonin, Jukka Soilan ja Ulla Reinikaisen.
Tapahtumien alkusysäyksenä toimii kotisaarelleen palaavan nuoren Francisin ja hänen yllätysvieraansa herra Hansenin radikaali ehdotus koko saariyhteisön tulevaisuuden turvaamiseksi. Saaren johtajapariskunta, Bill ja Mill, joutuvat uuteen tilanteeseen vanhojen valta-asetelmien murtuessa - ja samaan aikaan myös yhteisön omalaatuinen historia alkaa muistuttaa olemassaolostaan. Vaara ja tuntematon tunkeutuvat "ikuisessa preesensissä elävän yhteisön" elämään.
