navigaatio
12.11.2005
Teksti ja kuvat: Frida Gustafsson


RUNOILIJAN KESKIVIIKKO

Keskiviikkona runoviikko tarjosi runsaasti ohjelmaa ja ison joukon runoilijoita. Illalla Kirjakahvilassa kokoontui runoilijarinki, jossa Leevi Lehto, Tapani Kinnunen ja Riku Korhonen lukivat toistensa runoja. Samalla he tulkitsivat ja kommentoivat omaa ja toistensa tuotantoa sekä kertoivat tarinoita matkan varrelta. "Ääneen lukeminen on jännittävää jos ei ole tuntumaa", Leevi Lehto toteaa. "Ikään kuin samalla lukee sisään ja ääneen." Kinnusen mielestä oma käsitys runosta syntyy, kun ei tiedä miten toinen kirjoittaa. "Aina se runon ensimmäinen puraisu on paras", hän sanoo.

Helsinkiläinen runoilija Leevi Lehto on julkaissut teoksia jo 60-luvulla. Kinnunen valitsi luettavaksi runon hänen varhaistuotannostaan. Siinä sanat riippuvat ilmassa irrallaan. "Minua viehättää edelleen ajatus sanoista irrallaan", Lehto kommentoi. Se näkyy hänen runoissaan. Lehdon myöhemmissä teksteissä on Kinnusen mielestä dadaa ja lihaa samassa paketissa. Lehdon runot syntyvät kokeilemalla. Sanomaa ei välttämättä ole ennen runoa, vaan se tulee siihen itsestään.

Riku Korhosen runoissa on myös proosamuotoisia tekstejä. Tapani Kinnunen on tuonut mukanaan ihan uusia runojaan. Runoilijat keskustelevat lukemisen lomassa. Tilaisuus on mukavan rento. Leevi Lehto vetää naisten mustan stay up -sukan rekvisiitaksi päähänsä lukiessaan Kinnusen runoja. Yleisöä on niin paljon, ettei kaikille riitä tuoleja.

Mitä kaduillasi tapahtuu

Miikka Neulaniemen ideoiman Lämpöä rinnassa -tapahtumasarjan lämpöiskut ovat yllättäneen kaupunkilaisia päivittäin. Keskiviikkoillan lämpöisku valtasi kävelykadun. Lindexin edessä, Stockmannin kellon ollessa tasan seitsemän, joukko nuoria naisia haalareissaan aloittaa äänettömän tanssin, performanssin, jossa liikkeiden lisäksi riisutaan ja puetaan. Jokainen on vuorollaan naulakko. Yksilösuorituksista syntyy kokonaisuus.

Tanssi voimistuu. Esiintyjät ovat Taideakatemian tanssilinjan opiskelijoita. He hokevat mantroja. "Mitä kaduillasi tapahtuu?" "Sinulla on aina kasvoillasi puuteria." "Jäitä suuhun!" Ennakkoon tiedon saaneen yleisön seuraan liittyy ohikulkijoita, jotka hämmästelevät ja jäävät seuraamaan performanssia. Muutamat paheksuvat ääneen. Jotkut kulkevat ohi avoimesti tuijottaen kun toiset yrittävät olla katsomatta ollenkaan. Kultaisen noutajan pentu yrittää ottaa matkaansa esiintyjän maahan pudottaman pipon. Lämpöisku onnistuu, se ei jätä ketään kylmäksi.

On rohkeaa olla runoilija

Keskiviikko päättyi kauppatorille. Runoilijan Yössä ohjelma ei loppunut kesken. Performansseja, draamaa ja runonlausuntaa oli seuraamassa iso joukko ihmisiä. Kylmässä yössä lämmikettä tarjosi glögi ja torille pystytetyn telttakatoksen kuumana hehkuvat lämpölamput. Runoilijan yössä oli mielenkiintoista kuulla runoja runoilijoiden itsenä lausumina. Tutut tekstit saivat aivan uudenlaisen merkityksen.

Diakonia Ammattikorkeakoulun viittomakielentulkin koulutusohjelmassa opiskelevat Paula Mattila ja Marika Senne olivat kääntäneet Timo Harjun, Vilja-Tuulia Huotarisen sekä Ville Sutisen runoja viittomakielelle. Urakka ei ollut helppo, sillä viittomakielellä on oma kielirakenteensa, eikä kaikkea voi ilmaista kuten puheessa. "Tietynlaisia omia tulkintoja piti tehdä. Yritettiin etsiä sanoille visuaalinen vastine", kertoo Paula Mattila.

Viittomakielelle käännetyt runot esitettiin Runoilijan yössä sekä sanoin että viittomin. Tulkkien esiintyminen sopi runojen tunnelmiin ja mielikuviin. "Ilmeet ja liikkeet ovat osa viittomakielen rakennetta", Marika Senne selittää. Runoilijat kävivät käännöksiä läpi tulkkien kanssa. Yhdessä pohdittiin, mitkä asiat olivat tärkeimpiä nostaa esille. Myös runoilijat löysivät uusia piirteitä teksteistään. "Mietin omien runojeni kuvallisuutta. Huomasin, miten toisissa kuvallisuus on konkreettisempaa. Joissakin taas on enemmän metaforia", runoilija Timo Harju kertoo.

Puolen yön jälkeen onnistuttiin vihdoin samaan puhelinyhteys runoilija Esa Hirvoseen, joka esiintyi samaan aikaan Lontoossa. Jäljellä oleva yleisö kokoontui tuulessa huojuvan telttakatoksen alle, kaiuttimen ääreen kuuntelemaan vaimeaa ääntä - runonlausuntaa ja didgeridoon soittoa livenä englannista asti.

Runoviikon ohjelmaan voi tutustua osoitteessa WWW.RUNOVIIKKO.NET. Sivustolta löytyvät myös lisätietoa Runoviikosta sekä viimehetken muutokset.

Runoviikon syntyprosessia on seurattu Unikankareessa: TAPAHTUMA SYNTYY AJATUKSESTA | KOHTAUSPAIKKANA VERKKOYHTEISÖ | VIIKON VERRAN RUNOA | LÄMPÖISKUJA