Unikankare - kuvataide navigaatio
1.11.2010
Teksti: Karoliina LaaksoKuvat: Anneli Perkiö


TUOMO SAALI OPPILAINEEN TURUSSA

Tuomo Saali: Seitsemas aalto, 2010.Vanhan Raatihuoneen Galleria ja Galleria Berner täyttyvät tällä hetkellä taidemaalari Tuomo Saalin ja Taideteollisen korkeakoulun kuvataidekasvatuksen opiskelijoiden töistä. Näyttelyn löyhänä teemana on "vääristymiä", mitä opiskelijat ovat tarkastelleet omasta perspektiivistään. Teokset ovat Saalin kaksivuotisen maalauskurssin satoa, ja useat niistä on tehty varta vasten tätä näyttelyä silmälläpitäen. - Koskaan aikaisemmin en ole järjestänyt opiskelijoiden kanssa näyttelyä, jossa olen myös itse mukana. Aika on otollinen, koska yhteishenki ryhmässä on hyvä ja puolet lahjakkaasta joukosta lopettelee opiskeluaan, Saali toteaa.

Vääristymiä on ensimmäinen Taik:in kuvataidekasvattajien näyttely Turussa, ja samalla myös ensimmäinen opintolinjan perinteisempi, galleriassa pidettävä taidenäyttely: aikaisemmin kurssin näyttelyjä on pidetty mm. Helsingin rautatieasemalla ja lentoasemalla. - Kaikilla 18 taiteilijalla on ollut vapaus omien teostensa valmistamisessa. En ole tehnyt mitään ennakkokarsintaa, joten näyttelyssä on monenlaista työtä, mutta se on ihan kivakin toisaalta. Työt ovat katsomista varten, Saali kertoo. Suurin osa opiskelijoista on lähtemässä opettajan uralle, mutta osa heistä on luonut myös näkyvän taiteilijanuran ja pitänyt omia näyttelyjä. Saalilta itseltään on näytteillä tuore teos Seitsemäs aalto.

Tuomo Saali ja Sampsa Indren sekä Indrenin maalaus Beninistä.Saali valmistui Taideakatemiasta vuonna 1983 ja aloitti Taideteollisessa korkeakoulussa opetustyöt jo 24 vuotta sitten. Vaikka Saali ei nuoruudessaan ajatellut itseään opettajaksi, pitää hän taidekasvatusta nykyisin hyvin tärkeänä osana toimintaansa ja sanoo sen myös tukevan omaa taiteellista työskentelyään. - Taidekasvatustyö on arvokasta ja olen itsekin osa sitä. Kokonaisuutena sen vaikutus yhteiskunnassa on paljon laajempaa kuin vaikutus koskaan kuvataiteilijan ammatissa, Saali toteaa. - Maalaamista ei voi lukea kirjoista, vaan ymmärrys siihen syntyy kokemuksen kautta. Maalaaminen toimii myös identiteetin vahvistajana.

Eräs Saalin kurssilaisista, Sampsa Indrén, kertoo innoittuneensa Saalin opetuksesta paljon. - Saali on loistava opettaja; oikein harmittaa, kun ei voi enää olla hänen oppilaansa. Olen saanut Saalilta paljon vaikutteita käsialallisessa ja värillisessä ajattelussa, Indrén sanoo. Indrén kuvailee itseään formalistiksi, jolle itse maalaaminen on tärkeintä. Hän on opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa taidekasvatusta vuodesta 2004 lähtien ja siirtynyt tänä syksynä kuvataiteen puolelle kuvataiteen maisterin koulutusohjelmaan.

Indréniltä on esillä Afrikka-aiheisia teoksia, jotka ovat peräisin hänen Beninin opintomatkaltaan. Värikkäissä maalauksissa esiintyvät Indrénin matkalla kohtaamat hahmot, kuten paikallinen voodoo-päällikkö, jonka Indrén sai kunnian ikuistaa kyläjuhlan jälkeisenä aamuna. Päällikkö oli heittänyt voodoo-vaatteensa pois ja kaivautunut ylös hiekasta siviilivaatteissaan kuvattavaksi. - Halusin tuoda väreillä esille päällikön kankkusilmeen ja kuuman aamuauringon. Afrikassa on hyvin yhteisöllistä, mutta halusin kuvata päällikön ylhäisessä yksinäisyydessä turkoosissa taustassa, sillä kaikki me olemme kuitenkin loppujen lopuksi yksin maailmassa, Indrén toteaa. Elina Gylden: Ulottumattomissa.

Elina Gyldéniltä näyttelyyn oli valikoitunut uunituore tempera- ja öljyvärityö Ulottumattomissa. - Olin vuoden Italiassa vaihdossa ja olen maalannut niistä tunnelmista. Minua kiinnostaa poikkeuksellinen valo, joka toimii kiintopisteenä silmälle, Gyldén kertoo.

Näyttelyn hätkähdyttävimpiä teoksia on Mikko Rekosen raadollinen Formation of Pain. -Olen halunnut kääntää kivun kokemuksen visuaaliseen muotoon, kuvailee Rekonen teostaan.

Vääristymiä Vanhan Raatihuoneen Galleriassa ja Galleria Bernerissä 29.10.-28.11.2010.


KALENTERI

alanavigaatio