Reviiri-antologian on tarkoitus nostaa esille uusia mielenkiintoisia kirjoittajia Varsinais-Suomen alueelta. Samalla sen tarkoituksena on antaa lahjakkaille kirjoittajille mahdollisuus debytointiin. Vuoden 2004 Reviiri ilmestyi Kalevalanpäivänä 28.2.2005. Siinä esittäytyy 13 uutta kirjoittajaa, ja mukana on sekä runoa, proosaa että sarjakuvia.
"Reviiri on möyhinyt esiin kirjoittajia, jotka ovat olleet juuri julkaisun kynnyksellä, mutta tarvinneet vielä vähän apua", kuvailee toimituskunnassa mukana ollut Emma Puikkonen. Hän muistuttaa, että uusin julkaisu on juhlanumero, sillä se on jo 10. Reviiri-antologia. "Ensimmäinen Reviiri alkaa olla jo kulttuurihistoriallinen tapaus ja jäänne", Puikkonen hymyilee. Hänen mukaansa niitä ei ole saatavilla enää kovinkaan monia kappaleita. Puikkonen kertoo, että tekstinäytteitä Reviiriä varten tuli tänä vuonna aiempaa vähemmän, noin 50 kappaletta, mutta niiden taso oli sitäkin laadukkaampaa.
Huomio kirjoittajakoulutukseen
Tämänkertaisen Reviirin tekstihaku oli suljetumpi kuin edellisinä vuosina, sillä kirjoittamiskutsua levitettiin yhteistyöoppilaitosten kautta. Tällä tavoin haluttiin kiinnittää huomio turkulaisen kirjoittajakoulutuksen merkittävyyteen. Uusimman Reviirin kokoamisessa Varsinais-Suomen taidetoimikunnan yhteistyökumppaneina ovat olleet Turun yliopiston luova kirjoittaminen, Åbo Akademin Litterärt skapande II -kurssi, Paasikiviopiston luovan kirjoittamisen opetus, Turun ammattikorkeakoulun taideakatemia, sekä Varsinais-Suomen kansanopiston kirjoittajalinja.
Suurin osa tämänvuotisista kirjoittajista on Turun yliopiston tai Taideakatemian oppilaita. Reviirin molemmat sarjakuvantekijät Tommi Juutilainen ja Sanna Vilmusenaho tulevat taideakatemiasta. Paasikiviopiston oppilaat puolestaan suunnittelivat julkaisun kannen ja taiton, mutta eivät osallistuneet Reviiriin kirjoittajina.
Tärkeä tekstejä ulospäin vievä hanke
Turun yliopiston luovan kirjoittamisen edustaja Ari Korhonen uskoo, että Reviirillä on uusille kirjoittajille hieno eteenpäin kannustava merkitys. Hänen mielestään on harmi, että kirjoittajakoulutuksessakin tekstit usein lopulta jäävät vain neljän seinän sisään. "Jää kirjoittajan omille harteille, mitä teksteillään tekee", Korhonen selittää. Hän luonnehtii Reviiriä tärkeäksi tekstejä ulospäin vieväksi hankkeeksi.
Korhonen on itsekin ollut aiemmin reviristi. "Se oli sellainen hölmön naivi innostuksen herättäjä", hän muistelee. Hän muistuttaa naurahtaen tämänvuotisia reviristejä siitä vaarasta, etteivät nyt julkaistut tekstit välttämättä jää heidän viimeisiksi julkaisuikseen. Moni myöhemmin kirjailijanuraan kiinnipääsyt taiteilija onkin ponnistanut Reviiristä.
Kirjoittaminen on tapa luoda kauneutta
Turun yliopistossa kääntäjäksi opiskeleva Veera Kaski on eräs 2004-vuoden Reviirin uusista kirjoittajista. Kaski kertoo, että kirjoittaminen on ollut hänelle pitkään hyvin tärkeä asia, ja niinpä hän päätti lähteä kokeilemaan kykyjään ja osallistua Reviiri-tekstihakuun. "Kirjoittaminen on minun tapani luoda kauneutta", Kaski selittää. Hänen Reviirissä julkaistut tekstinsä ovat osa kokonaisuutta, jonka hän teki viime kevään prosessikurssia varten. Ideansa Kaski otti ympäröivän maailman yhtäaikaisesta liikkeestä. "Rupesin kirjoittamaan kieltä, joka tuntui ominaiselta", hän kertoo. Kokeilun lopputuloksena syntyi proosarunoutta.
Runoja Kaski kertoo kirjoittaneensa viimeksi lukioikäisenä. "Tiiviiden runojen kirjoittaminen tuntuu minulle vieraalta", Kaski selittää. Hänelle lyhytproosa tuntuu sopivimmalta kirjoittamisen muodolta. Kaski tunnustaa silti, ettei hän ole koskaan kirjoittanut novellia. Nyt Kaskella on työn alla eräänlainen ohjekirja, jonka hän kertoo sisältävän lähinnä absurdia huumoria. "Ne on sellaisia päättömiä juttuja. Kirjoitan asioista, jotka itseäni naurattaa", hän kuvailee. Kaski kuvaa itseään hyvin visuaaliseksi ihmiseksi. "Mun teksteissä on enemmän aistimuksia kuin tarinaa", hän selittää.
Kaski tuli mukaan Reviiriin Turun yliopiston luovan kirjoittamisen kautta. Hän uskoo, että kursseista on hyötyä hänelle kirjoittajana, koska siellä tulee toteutettua ideoita, jotka muuten saattaisivat jäädä vain päähän. Kasken mukaan erilaiset kurssit auttavat myös hahmottamaan sitä mistä pitää ja mitä osaa. Reviiriin mukaan pääseminen ei ole nostanut Kaskelle mitään suunnattomia odotuksia. Hän kertoo, että enemmänkin se on antanut hänelle lisää luottamusta omiin kykyihin.
