Kello on 22:15 perjantai-iltana. Pelimiehessä on väljää, muutamia ihmisiä istuskelee pöytien äärellä juttelemassa. Illan ensimmäisen keikan pitäisi suunnitelmien mukaan alkaa vartin kuluttua. "Ihmiset saisivat tulla paikalle aiemmin", sanoo Turun ääni- ja rockyhdistys ry Täryn taloudenhoitaja Marko Mäkilä. "Koska porukka tulee myöhässä, joudutaan usein aloittamaan aiottua myöhemmin ja se on pois bändien soittoajasta." Täryn puheenjohtaja Jari Kaulio jatkaa: "Ja ylipäätään keikat voisi alkaa aiemmin, etenkin arkisin mutta myös viikonloppuisin. Monet keikkapaikoistakin ovat sitä mieltä." Aiheestahan käydään jatkuvaa keskustelua musiikkipiireissä, mutta alkuillasta paikat ammottavat silti tyhjyyttään.
Illan ensimmäinen esiintyjä, sysmäläinen Ratas aloittaa parikymmentä minuuttia myöhässä. Yleisö valuu hiljaksiin paikalle. Ratas aloittaa vahvasti ja sen omaperäinen sointi jähmettää kuuntelemaan. Yhtyeen musiikki sopisi parhaiten festareille kuulaaseen aamupäivään nautittavaksi nurmikolla istuen. Musiikillinen skaala ulottuu balladeista tyylikkääseen progeen asti. Bändi on ollut koossa kuusi vuotta ja kokemuksen kuulee. Harmi vain, ettei sitä kuule kovin moni, sillä illan ensimmäinen keikkasetti on monelle vain taustamusiikkia baarissa hengailulle.
Toisena lavalla nähdään Sister Manik, jolla on kotikenttäetu. Yleisön reaktioista ei jää epäselväksi, keitä on tultu katsomaan. Ainakaan vaatimattomuudesta bändiä ei voida syyttää, en tosin silti tiedä onko hyvä idea aloittaa keikka yleisön haukkumisella. Sekavien välispiikkien, hevikliseiden ja laulaja Pinjan keikistelyn huomioimatta jättäminen ja musiikkiin keskittyminen osoittautuu yllättävän vaikeaksi. Moni kappale on jopa tarttuva ja menevä ja soundi on sopivan hiottua. Cover-versio Roxeten takavuosien hitistä The Look on keikan parasta antia. Silti, Sister Manik, vähän nöyryyttä peliin. Ette ole huipulla, ainakaan vielä.
Helsinkiläinen Fillip onnistuu juuri siinä mitä Sister Manik ehkä yritti. Fillip ei täyttänyt karismallaan pelkästään lavaa vaan koko baarin, mutta juuri oikealla nöyryydellä. Kun koko bändi on joka hetkellä mukana keikassaan täysillä, ei tunnelma voi olla välittymättä yleisöön. Tälle yhtyeelle ei voi kuin toivottaa kaikkea mahdollista hyvää! Yhtyeen ja musiikin positiivisuus loihti kasvoille kumman virneen, jota oli mahdoton pitää poissa näkyvistä. Toisaalta, miksi olisi tarvinnutkaan. Juuri Fillipin kaltaisten yhtyeiden takia tuntemattomampienkin bändien keikoilla kannattaa käydä.
Ilta oli Tärylle siinä mielessä historiallinen, että mukana oli ensi kertaa myös ei-turkulaisia yhtyeitä. "Tietysti toivotaan, että Tärynkin bändit pääsee muille paikkakunnille esiintymään vaikka lämppäreiksi", Jari Kaulio toteaa. Vastavuoroisuuden nimissä otetaan muualta bändejä tänne. Täry tekee yhteistyötä muiden kuntien yhdistysten kanssa. "Tulevaisuudessa pyritään saamaan näille keikoille isompiakin bändejä", Kaulio paljastaa. Ensisijalla on kuitenkin aloittelevien turkulaisbändien auttaminen.
Täryllä on monta rautaa tulessa. Se järjestää viikonloppumatkan Provinssirockiin. "Siihen on muuten vielä viikko ilmoittautumisaikaa jäljellä", Marko Mäkilä huomauttaa. Syksyllä bändi-iltoja on tulossa enenevässä määrin ja Rokkibaarin kanssa on tehty keikka kuukaudessa -sopimus. Yhteistyössä Naantalin nuorisopalveluiden kanssa Täry järjestää Kuparockia Kuparivuorelle. Ikärajaton ja maksuton tapahtuma on heinäkuun alussa.
"Ai mitä toivomme tulevaisuudelta? Lisää jäseniä, yhteistyökumppaneita, keikkapaikkoja ja harjoitustiloja pienemmillekin bändeille", summaa Mäkilä. Ja yleisön paikalle ilmoitettuun alkamisaikaan, ilmiselvästi. "Bändit oli hienoja. Harmi kun porukkaa tuli näin vähän." Niinpä. Illan bändeillä olisi ollut rahkeita tanssittaa ja viihdyttää täysi baarillinen ihmisiä.
WWW.TARY.ORG
TYYLIKÄSTÄ MUSIIKKIA TÄRYN LEVYLAUTASELTA