Teksti ja kuvat: Sini Jokinen

ELVIS LÄHESTYY!

Toisella kerralla Elvis kävi täällä -näytelmän harjoituksia seuratessani odotan mielenkiinnolla, miten näytelmä on edistynyt. Ensi-iltaan on aikaa enää kaksi viikkoa. Näyttelijät ovat siirtyneet äskettäin harjoittelemaan Kollin makasiinille, missä esityksetkin pidetään. Paikalla ovat kaikki kuusi näyttelijää: Patu Heiskanen, Sampsa Vuorela, Lasse Silanterä, Outi Perheenniemi, Seija Jokinen, Ilona Huttunen sekä tietenkin ohjaaja ja käsikirjoittaja Lauri Rautiainen. Lavasteet ovat puolivaiheessa ja läpi käydään jälkimmäistä puoliaikaa.

Harjoitukset alkavat bändin soitinten säädöllä. Tänään on ensimmäinen kerta, kun livebändi on mukana harjoituksissa ja soitto yhdistetään näytelmään. Myös valot on asennettu paikoilleen tänään. Valomiehillä on jo aiempaa kokemusta lamppujen asentamisesta, joten hommat sujuvat luonnikkaasti.

Näyttelijät laulavat lämmittelyksi cd-soittimesta tulevan Elviksen If I can dream -kappaleen mukana rennosti. Paikalla on muitakin teatterilaisia ja vilske on aikamoinen. Laulamisen jälkeen näyttelijät harjoittelevat yhtä kolmesta tanssikohtauksesta. Koreografiaa on selkeästi hiottu jo pidemmän aikaa, sillä tanssi sujuu melko ongelmitta.

Ohjaaja käy läpi käsikirjoitusta ja kappaleita bändin kanssa. Samanaikaisesti näyttelijät valikoivat roolipukujaan puvustajan kanssa. Puvustuksessa pyritään siihen, että jokin osa roolihahmojen vaatetuksesta rikkoo asukokonaisuuden ja sotii sitä vastaan.

Kohtauksia toistetaan monta kertaa: kovemmalla äänellä, hitaammin ym. Keskeytyksiä tulee koko ajan, kun näytelmää hiotaan paremmaksi ja sujuvammaksi. Ohjaajalle on selvästi tärkeää näytelmän vaihteleva rytmiikka: "Hitaan pitää olla hidasta ja nopean nopeaa. Jos rytmiikka pettää, idealtani kaatuu pohja", Rautainen kertoo.

Näyttämöllä pohditaan yhdessä sekä roolihahmojen statuksia että vuorosanojen painoarvoa. "Täytyy tietää, mistä puhuu", Rautiainen painottaa. Näyttelijät kyselevät paljon ja varmistavat asioita ohjaajalta.

Näen uudestaan kaikki monologit, mitkä näin ensimmäiselläkin kerralla. On mielenkiintoista nähdä, mikä pohjustaa esimerkiksi Seija Jokisen monologia. Paljon dramaturgisia muutoksia on tehty ensimmäisestä kerrasta, ja monologi on melkein valmis. Suuria edistysaskeleita on selvästi menty eteenpäin. Näytelmän roolihahmot ovat hyvin erilaisia keskenään. En voi olla nauramatta hahmoille, etenkään Lasse Silanterän esittämälle taiteilija Liimataiselle, joka tarjoaa komiikkaa parhaimmillaan.

Livemusiikki kantaa tarinaa eteenpäin melkein koko näytelmän ajan. Musiikki hiotaan tukemaan täydellisesti tarinaa: jokainen sointu on tärkeä ja merkityksellinen.

Harjoitukset loppuvat yhteislauluun, jonka jälkeen käydään läpi muistilistaa ensi kertaa varten. Tarina ei aukea minulle vielä kunnolla, sillä en ole nähnyt ensimmäistä puoliaikaa. Odotan kokonaisuuden hahmottamista innolla.

Näyttelijän näkökulmasta

Näytelmässä on mukana sekä ensikertalaisia että vanhoja konkareita. Patu Heiskanen sekä Outi Perheenniemi ovat ensimmäistä kertaa mukana Makasiiniteatterilla. Ilona Huttuselle esitys on ensimmäinen kesänäytelmä.

Seija Jokiselle Elvis kävi täällä on kymmenes näytelmä Nutturlan Makasiiniteatterissa. Ensimmäisen kerran Jokinen näytteli Makasiinilla vuonna 1988. "Aviomieheni on kotoisin Nutturlasta ja silloinen teatterin puheenjohtaja sekä pitkäaikainen ohjaaja Risto Harne asui hänen naapurissaan. Risto houkutteli minut mukaan teatteriin, vaikka ei minua paljon tarvinnut mukaan houkutellakaan", Jokinen kertoo ja jatkaa: "Makasiiniteatteri on suunnittelut ainakin 10 vuotta musiikkinäytelmän toteuttamista. Pointti mukaan lähtemiseeni oli juuri se, että saa tanssia ja laulaa."

Jokinen esittää näytelmässä Tättää, laiskoja miehiä inhoavaa vanhempaa naishenkilöä, jonka elämässä kaikki ei ole toteutunut halutulla tavalla.

"Näytelmä pureutuu ihmisten päänsisäisiin ajatuksiin elämästä. Jokainen joutuu pohtimaan ohjaajan tarinaa ja asiat avautuvat itse kullekin eri tavalla - jos avautuvat. Tavallisesti kesäteatterissa tarina kerrotaan sellaisena kuin se on, mutta tässä näytelmässä ihmisten ajatukset kerrotaan unenomaisesti. Mikään tyypillinen kesänäytelmä tämä ei ole", Jokinen kuvailee.

Jokisen mukaan haastavinta on ollut mennä mukaan ohjaajan ajatusmaailmaan: "On vaikeaa ymmärtää, että mitä Lauri haluaa kertoa tällä tarinalla. Ei ole helppoa oivaltaa heti 27-vuotiaan miesohjaajan ajatuksia. Palkitsevinta taas on nähdä uuden ohjaajan tyyli, menetelmät, harjoittelutavat sekä toteutus. Jokainen ohjaaja on persoonana aivan erilainen ja se tuo uutta vaihtelua entiseen. Juuri se on hauskaa teatterin tekemisessä."

Teatteri toivoo, että näytelmä saavuttaa myös nuorta yleisöä. "Tämä näytelmä sopii tyyliltään todella hyvin nuorille. Tosikkojen ei kannata vaivautua. Jos haluaa nähdä erilaista kesäteatteria, kannattaa ihmeessä tulla paikalle", Jokinen kehottaa.

KALENTERI