 |
 |
| 24.6.2010 | |
Teksti: Sini Jokinen Kuvat: Pieter Hugo ja Anneli Perkiö
Eteläafrikkalaisen valokuvaaja Pieter Hugon monitasoiset ja haastavat muotokuvasarjat Afrikan nykytodellisuuden ristiriidoista ovat maailmankuuluja. Nyt Hugon tuotantoon on mahdollista tutustua myös ensimmäistä kertaa Suomessa, kun Turun Valokuvakeskus Perissä on kesän ajan nähtävillä Hugon The Hyena and Other Men -valokuvasarja.
Dokumentaarista valokuvausta ja taidekuvausta harrastava, lehtikuvaajana uransa aloittanut kuvaaja käsittelee Afrikan manteretta niin yksilön, kansallisuuden kuin afrikkalaisenkin näkökulmasta. Ominaista Hugon tuotannolle on humaani paneutuminen yhteiskunnan marginaalissa elävien todellisuuteen - niin eteläafrikkalaisten albiinojen, köyhien valkoisten siirtotyöläisten kuin nigerialaisten villieläinten kesyttäjienkin.
The Hyena and Other Men -sarjan teokset on kuvattu vuosien 2005 ja 2007 aikana Hugon matkustaessa länsiafrikkalaisten hyeenankesyttäjien ja rohtokauppiaiden kanssa läpi Nigerian. Vuonna 2005 Hugo sai kaveriltaan kamerakännykällä otetun kuvan miehistä, jotka kävelivät kadulla hyeenoita kettingeissä taluttaen. Pari päivää myöhemmin kuva ilmestyi eteläafrikkalaisessa sanomalehdessä. Lehdet kutsuivat miehiä pankkiryöstäjiksi ja huumekauppiaiksi.
Kuva vangitsi Hugon huomion ja hänen toimittajaystävänsä kautta hän sai tietää, mistä voisi tavoittaa myyttiset hyeenamiehet. Hugo tapasi miehet Abujassa ja kiersi kahdeksan päivän ajan heidän kanssaan. Pari vuotta myöhemmin Hugo palasi Nigeriaan jatkamaan projektiaan. "Toinen matka oli todella erilainen, koska nyt minulla ja ryhmällä oli jo vahvempi side ja luottamus. Toisen reissun kuvat ovat vähemmän virallisia ja intiimimpiä", Hugo kertoo näyttelytekstissä.
Kuvat on otettu kaupungin laidoilla ennen tai jälkeen esitysten. "Yritin heimon esiintymisten kuvaamista, mutta epäonnistuin kenties siksi, että en ollut kiinnostunut niistä. Ymmärsin, että minua kiehtoi paradoksaalinen suhde miesten ja eläinten välillä: joskus jumaloiva ja rakastava, joskus brutaali ja raaka. Aloin etsiä tilanteita, missä nämä kontrastit näkyisivät selvästi. Päätin keskittyä muotokuviin", Hugo toteaa.
Yhdessä neljäntoista sarjan muotokuvassa miehen käsissä on toisessa apinan käsi, toisessa taas apinan kettinki. Toinen valokuva taas on kuin perhepotretti: pikkutyttö makaa pelottomana hyeenan selässä, miehet rapsuttavat kahlittuja hyeenoita ja apinoita, yhden miehen syliin on kietoutunut käärme. Kuvat ovat esimerkkejä siitä, kuinka miesten ja eläinten suhteessa näkyy niin raaka luonnon voima ja alistaminen kuin toisaalta myös symbioottinen riippuvuus. Ihmiset ovat alistettuna eläimille elannonsaamisen takia.
Pieter Hugo on voittanut lukuisia palkintoja. Hänen taiteensa on noteerattu muun muassa näyttelyssä, joka nostaa esiin 50 nuorta valokuvaajaa, joita tullaan arvostamaan suurina taiteilijoina vuoteen 2025 mennessä. Hugo asuu edelleen synnyinmaassaan Kapkaupungissa.
Näyttely on tehty yhteistyössä Kapkaupungissa sijaitsevan Michael Stevenson gallerian sekä Helsingin Taidemuseon kanssa, minne teokset siirtyvät elokuun lopussa. The Hyena and Other Men -teossarja on ilmestynyt myös kirjana.
Näyttely on esillä Valokuvakeskus Perissä 18.6.- 1.8.
|
Valokuvakeskus Peri on todella tyytyväinen näyttelyyn: "Olen todella onnellinen, että saimme afrikkalaisen kuvaajan. Kuvissa, mitä olemme Afrikasta tottuneet näkemään, esiintyy nälänhätään kuolevia lapsia, eksoottista safaria, eläimiä ja luontoa. Kuvat ovat hyvin sentimentaalisia ja useinkin länsimaalaisten kuvaamia. Afrikkalainen kuvaaja, joka on itse asunut maassa, tuo kuitenkin omaa, hyvin erilaista todellisuutta kuviin. Hugon teokset esittävät tämän päivän Afrikkaa - niitä ristiriitoja ja nyansseja, mitä me länsimaalaiset emme pysty huomaamaan. Kuvat eivät ole söpöjä, vaan raaka todellisuus tulee iholle. Hugo menee tarinoissaan pintaa syvemmälle ja ne puhuttelevat monella tasolla", Merja Pylkkänen Peristä kehuu.
Pieter Hugon kuvaama ryhmä nimeltä "Gawadan Kura", koostui joukosta samaan heimoon kuuluvia miehiä, 6-vuotiaasta tytöstä sekä kolmesta hyeenasta, neljästä apinasta ja parista käärmeestä. Heimo ansaitsi elantonsa esiintymällä villieläinten kanssa kaupunkien toreilla sekä kauppaamalla kansanperinteisiä rohtoja ja taikakaluja. Heimon mukaan eläimet eivät vahingoittaneet heitä heidän syömiensä yrttien takia.
Kuvat eivät ole jääneet huomaamatta myöskään eläinaktivisteilta: "Monet eläinoikeusjärjestöt ovat ottaneet yhteyttä minuun, haluten sekaantua asiaan. Eurooppalaiset kysyvät poikkeuksetta vain eläinten hyvinvointia, mutta tämä kysymys ohittaa oleellisen asian. Sen sijaan voisimme kysyä miksi näiden esiintyjien pitää pyydystää villieläimiä saadakseen elantonsa? Miksi Nigeriassa, maailman kuudenneksi suurimmassa öljyntuottajamaassa, vallitsee tällainen epäjärjestys?", Hugo pohtii.
