Vamos! Tex Willeristä kirja
Sarjakuva-aiheisia kirjoja ei kauheasti ole suomen kielellä ilmestynyt,
niillähän ei täytä edes yhtä pientä hyllyä. Siksipä uutta sellaista
tervehtii aina ilolla. Jalava julkaisee keväällä Ilpo Lagerstedtin
kirjoittaman perusteellisen tieto-opuksen Tex Willeristä, Villin lännen
rajaseutujen Texas Rangerista, joka yli 50 vuoden ajan on pistänyt pahiksia
ojennukseen. Aiemmin Lagerstedtiltä on julkaistu kirja Supersankarit - ilmiö
amerikkalaisessa sarjakuvassa.
Tex Willer oli italowestern kauan ennen termin keksimistä. Ensimmäinen Tex
ilmestyi jo 1948 ns. piccolo-formaatin lehtenä. Pääsyy tähän pieneen kokoon
oli sodanjälkeinen paperipula. Pienestä koosta tuli kuitenkin erikoinen etu.
Pienet sarjakuvavihot mahtuivat paremmin niitä ostavien ja lukevien poikien
taskuun ja koulukirjojen väliin. Joka tapauksessa Italiassa tuotettiin, ja
tuotetaan, mahtava määrä kioskisarjakuvaa.
Western oli hyvin suosittu, ehkä jopa suosituin lajityyppi sodanjälkeisessä
Italiassa. Vuonna 1948 Tea Bonelli oli aloittanut kahden uuden
sarjakuvalehden tuotannon, joita olivat tekemässä G. L. Bonelli ja Aurelio
Galleppini. Toinen oli isokokoinen ja värillinen upeasti kuvitettu
laatutuote nimeltään Occio Cupo. Sarjan päähenkilö oli eräänlainen robin
hood-tyylinen merirosvosankari.
Toinen oli sitten vaatimattomammin alkanut, mutta huomattavan suosion saanut
Tex. Occio Cupo jäi maininnaksi sarjakuvan historiaa, kun Tex jatkaa yhä
seikkailujaan.
Historioitsija ja sarjakuvan tutkija Ilpo Lagerstedt tutustui Texiin jo
1950-luvulla kun sarja ensi kertaa saapui Suomeen vuonna 1953, jolloin hän
ei vielä osannut edes lukea.
- Tapasin Texin ensi kertaa joskus 1950-luvun puolivälissä. Terttu Naapila
oli meitä lapsia katsomassa, kun vanhemmat olivat töissä. Hän toi minulle
kerran kaksi sarjakuvalehteä. Muistan ne yhä. Toinen oli Tex-seikkailu Santa
Fén tuho ja toinen Kapteeni Miki eli Villi Länsi nimeltään Ratsupoliisit
hyökkäävät, molemmat vuodelta 1954, muistelee Lagerstedt.
- Aloitin kansakoulun 1956. Löysin lukutaitoisena Texin uudelleen seuraavan
vuoden alussa tarinassa Verijäljet.
- 1960-luvun kuluessa sarjakuvat jäivät vuosiksi. Tex loppui Suomessa 1965
huomaamattani. Muistan pistäneeni merkille Texin paluun 1971 ja ostaneenikin
joitakin numeroita 70-luvun aikana. Olin jo tuolloin aktiivinen
peruutuspeiliin katsoja ja etsinkin näistä uusista Tex-kirjoista vanhoja
tarinoita ja tuttuja henkilöitä.
Vuonna 1991 Italiasta hankittu Aurelio Gallepinin elämänkerta ja Texin
nykyisen suomalaisen kustantajan luona vieraileminen sai Lagerstedtin
innostumaan Texistä jälleen, ja vanhojen numeroiden keräily alkoi uudestaan.
Mitä ei divareista löytynyt ne hän lainasi ja luki yliopiston kirjastossa.
- Joka kerta, kun virkailija antoi minulle tilaamiani vanhoja Tex-vihkosia,
huomasin hänen silmissään tietyn herkän välähdyksen: "nämä olivat niitä,
joita minäkin lapsena luin." Toinen virkailija sanoi, että lapsena oli
onnenpäivä, kun Tex tuli hänelle kotiin. Kuten Jukka Rislakki aikoinaan
Helsingin Sanomissa kirjoitti, 50-luvun pojat kasvoivat Texin hevosen
selässä. Ja uskokaa tai älkää, tytöt myös, Lagerstedt kertoo.
Tex alkoi ilmestyä Suomessa 1953 ns. liuskalehtenä. Formaatti oli sama myös
Italiassa. Pokkarimuotoon siellä siirryttiin 1950-luvulla, kun paperipula
oli ohi. Silloin Bonelli myös alkoi kirjoittaa pitkiä Tex-tarinoita. Sergio
Bonelli on olettanut, että Tex-sarjakuvat ovat pisimpiä maailmassa.
Todennäköisesti japanilainen manga menee ainoana pituudessa ohi.
Kun vuosina 1965-71 oli tauko Texin suomentamisessa, jäi Tex Suomessa
jatkuvasti jälkeen. Ensimmäisen kerran meillä jäi julkaisematta jaksoja
1958, kun Texin ensimmäisen Kanadan seikkailun alusta jäi puuttumaan useita
vihkosia. Sitten 60-luvun alusta Texejä jäi puuttumaan jo paljonkin, ja kun
Tex loppui 1965, se ei enää ollut noudattanut italialaista
ilmestymisjärjestystä.
Lagerstedtin tiedonhankinta Texistä johti luontevasti nyt ilmestyvään
kirjaan.
Minä Tex Willer sopinee mainiosti suurten ikäluokkien nostalgiannälkään ja
tietysti myös yleisesti sarjakuvan historiasta kiinnostuneille.
Kirja käsittelee mm. Tex-sarjakuvan suhdetta aikaansa, väkivaltaan,
uskontoon, jopa ympäristöasioihin ja naisasiaan. Luonnollisesti
Tex-sarjakuvan historia piirtäjineen ja kirjoittajineen käydään läpi.
Sarjisten lisäksi Texistä on tehty sekä animaatio että elokuva, jossa
Willerin manttelia kantaa b-luokan western-tähti Giuliano Gemma. Lagerstedt
kertoo italialaisen Tex-fanin luonnehtineen jälkimmäistä elokuvaa
"kammottavaksi" katsomiskokemukseksi.
Tex Willerin lännenmaailma on varsin miehinen, mutta onpa naishahmojakin
Texissä nähty, etenkin uudemmissa jaksoissa.
- Lännen kuvauksen perinne ei rohkaise tuoreisiin tulkintoihin. Kuitenkin
rajoitustensa sisällä kaava sallii vakaviakin yrityksiä suhteuttaa
ajankohtaisia konflikteja Amerikan Länteen. Yksi tällainen ajankohtainen
asia on naiskysymys, jonka käsittelyltä nykyaikainen sarjakuva ei välty.
Texin pitkäikäisyydestä huolimatta G. L. Bonellin käsitys siitä ei
välttämättä ole ollut vanhakantainen eikä mitenkään naista alistava vaan
päin vastoin paikoitellen jopa hyvin epätavanomainen aikaansa nähden.
Mainittakoon vain esimerkiksi Texin ja Lupen ensimmäinen kohtaaminen, jossa
nainen kosii ja mies laittaa ruokaa. Siinähän oli käännetty perinteiset
sukupuoliroolit päälaelleen muutaman ruudun ajaksi, kertoo Lagerstedt.
- Jokainen aikakausi luo oman käsityksensä naisten historiallisesta
asemasta. Nuoremmat Tex-kirjoittajat ovatkin jonkin verran käsitelleet
naiskysymystä nykyaikaisella tavalla. Decio Canzion ja Nizzin tarinassa
Salasanomia oli mukana naismarshall Susan McIntyre. Huomatessaan tämän Kit
Carson todella hämmästyi. Tex uskoi, että Ms. McIntyre pystyy tehtävässään
siihen mihin mieskin.
- En tiedä onko Texistä tehty aiemmin tämäntapaista kirjaa. Eteeni ei ole
sattunut mitään tällaista. Lähimpänä on kaiketi jokseenkin pieni kirjanen:
G. L. Bonelli/ A. Galleppini. L´autore e il fumetto vuodelta 1982. Oletan
kuitenkin, että Italian yliopistoissa ja fanilehdissä on ilmestynyt
tutkielmia.
- Kansikuva on hyväksytetty Bonellilla Milanossa ja sieltä on pyydetty luvat
Tex Willer-nimen käyttöön ja kuviin. Kannen teki Ensio Aalto, josta Jalava
sanoi, että se on tavoittanut oikean Texin hengen. Italialainen
yhteysmieheni sanoi, että se on hyvä vaikka se on klassinen.
Minä Tex Willer julkistetaan viikolla 9. Kirja ilmestyy parahiksi
kunnioittamaan tammikuussa kuolleen Texin ensimmäisen käsikirjoittajan
Giovanni Luigi Bonellin muistoa.
Lisätietoja Ilpo Lagerstedtin kotisivuilta:
http://www.helsinki.fi/~lagerste/
Tex Willer -kotisivu:
http://www.bellingham.fi/tex.htm
Kustannus Oy Jalavan kotisivu:
Jalava
Timo Ronkaisen kotisivu: Timo Ronkainen