Vamos! Tex Willeristä kirja

Sarjakuva-aiheisia kirjoja ei kauheasti ole suomen kielellä ilmestynyt, niillähän ei täytä edes yhtä pientä hyllyä. Siksipä uutta sellaista tervehtii aina ilolla. Jalava julkaisee keväällä Ilpo Lagerstedtin kirjoittaman perusteellisen tieto-opuksen Tex Willeristä, Villin lännen rajaseutujen Texas Rangerista, joka yli 50 vuoden ajan on pistänyt pahiksia ojennukseen. Aiemmin Lagerstedtiltä on julkaistu kirja Supersankarit - ilmiö amerikkalaisessa sarjakuvassa.

Tex Willer oli italowestern kauan ennen termin keksimistä. Ensimmäinen Tex ilmestyi jo 1948 ns. piccolo-formaatin lehtenä. Pääsyy tähän pieneen kokoon oli sodanjälkeinen paperipula. Pienestä koosta tuli kuitenkin erikoinen etu. Pienet sarjakuvavihot mahtuivat paremmin niitä ostavien ja lukevien poikien taskuun ja koulukirjojen väliin. Joka tapauksessa Italiassa tuotettiin, ja tuotetaan, mahtava määrä kioskisarjakuvaa.

Western oli hyvin suosittu, ehkä jopa suosituin lajityyppi sodanjälkeisessä Italiassa. Vuonna 1948 Tea Bonelli oli aloittanut kahden uuden sarjakuvalehden tuotannon, joita olivat tekemässä G. L. Bonelli ja Aurelio Galleppini. Toinen oli isokokoinen ja värillinen upeasti kuvitettu laatutuote nimeltään Occio Cupo. Sarjan päähenkilö oli eräänlainen robin hood-tyylinen merirosvosankari.

Toinen oli sitten vaatimattomammin alkanut, mutta huomattavan suosion saanut Tex. Occio Cupo jäi maininnaksi sarjakuvan historiaa, kun Tex jatkaa yhä seikkailujaan.

Historioitsija ja sarjakuvan tutkija Ilpo Lagerstedt tutustui Texiin jo 1950-luvulla kun sarja ensi kertaa saapui Suomeen vuonna 1953, jolloin hän ei vielä osannut edes lukea.
- Tapasin Texin ensi kertaa joskus 1950-luvun puolivälissä. Terttu Naapila oli meitä lapsia katsomassa, kun vanhemmat olivat töissä. Hän toi minulle kerran kaksi sarjakuvalehteä. Muistan ne yhä. Toinen oli Tex-seikkailu Santa Fén tuho ja toinen Kapteeni Miki eli Villi Länsi nimeltään Ratsupoliisit hyökkäävät, molemmat vuodelta 1954, muistelee Lagerstedt.
- Aloitin kansakoulun 1956. Löysin lukutaitoisena Texin uudelleen seuraavan vuoden alussa tarinassa Verijäljet.
- 1960-luvun kuluessa sarjakuvat jäivät vuosiksi. Tex loppui Suomessa 1965 huomaamattani. Muistan pistäneeni merkille Texin paluun 1971 ja ostaneenikin joitakin numeroita 70-luvun aikana. Olin jo tuolloin aktiivinen peruutuspeiliin katsoja ja etsinkin näistä uusista Tex-kirjoista vanhoja tarinoita ja tuttuja henkilöitä.

Vuonna 1991 Italiasta hankittu Aurelio Gallepinin elämänkerta ja Texin nykyisen suomalaisen kustantajan luona vieraileminen sai Lagerstedtin innostumaan Texistä jälleen, ja vanhojen numeroiden keräily alkoi uudestaan. Mitä ei divareista löytynyt ne hän lainasi ja luki yliopiston kirjastossa. - Joka kerta, kun virkailija antoi minulle tilaamiani vanhoja Tex-vihkosia, huomasin hänen silmissään tietyn herkän välähdyksen: "nämä olivat niitä, joita minäkin lapsena luin." Toinen virkailija sanoi, että lapsena oli onnenpäivä, kun Tex tuli hänelle kotiin. Kuten Jukka Rislakki aikoinaan Helsingin Sanomissa kirjoitti, 50-luvun pojat kasvoivat Texin hevosen selässä. Ja uskokaa tai älkää, tytöt myös, Lagerstedt kertoo.

Tex alkoi ilmestyä Suomessa 1953 ns. liuskalehtenä. Formaatti oli sama myös Italiassa. Pokkarimuotoon siellä siirryttiin 1950-luvulla, kun paperipula oli ohi. Silloin Bonelli myös alkoi kirjoittaa pitkiä Tex-tarinoita. Sergio Bonelli on olettanut, että Tex-sarjakuvat ovat pisimpiä maailmassa. Todennäköisesti japanilainen manga menee ainoana pituudessa ohi.

Kun vuosina 1965-71 oli tauko Texin suomentamisessa, jäi Tex Suomessa jatkuvasti jälkeen. Ensimmäisen kerran meillä jäi julkaisematta jaksoja 1958, kun Texin ensimmäisen Kanadan seikkailun alusta jäi puuttumaan useita vihkosia. Sitten 60-luvun alusta Texejä jäi puuttumaan jo paljonkin, ja kun Tex loppui 1965, se ei enää ollut noudattanut italialaista ilmestymisjärjestystä.

Lagerstedtin tiedonhankinta Texistä johti luontevasti nyt ilmestyvään kirjaan. Minä Tex Willer sopinee mainiosti suurten ikäluokkien nostalgiannälkään ja tietysti myös yleisesti sarjakuvan historiasta kiinnostuneille. Kirja käsittelee mm. Tex-sarjakuvan suhdetta aikaansa, väkivaltaan, uskontoon, jopa ympäristöasioihin ja naisasiaan. Luonnollisesti Tex-sarjakuvan historia piirtäjineen ja kirjoittajineen käydään läpi. Sarjisten lisäksi Texistä on tehty sekä animaatio että elokuva, jossa Willerin manttelia kantaa b-luokan western-tähti Giuliano Gemma. Lagerstedt kertoo italialaisen Tex-fanin luonnehtineen jälkimmäistä elokuvaa "kammottavaksi" katsomiskokemukseksi.

Tex Willerin lännenmaailma on varsin miehinen, mutta onpa naishahmojakin Texissä nähty, etenkin uudemmissa jaksoissa.
- Lännen kuvauksen perinne ei rohkaise tuoreisiin tulkintoihin. Kuitenkin rajoitustensa sisällä kaava sallii vakaviakin yrityksiä suhteuttaa ajankohtaisia konflikteja Amerikan Länteen. Yksi tällainen ajankohtainen asia on naiskysymys, jonka käsittelyltä nykyaikainen sarjakuva ei välty. Texin pitkäikäisyydestä huolimatta G. L. Bonellin käsitys siitä ei välttämättä ole ollut vanhakantainen eikä mitenkään naista alistava vaan päin vastoin paikoitellen jopa hyvin epätavanomainen aikaansa nähden. Mainittakoon vain esimerkiksi Texin ja Lupen ensimmäinen kohtaaminen, jossa nainen kosii ja mies laittaa ruokaa. Siinähän oli käännetty perinteiset sukupuoliroolit päälaelleen muutaman ruudun ajaksi, kertoo Lagerstedt.
- Jokainen aikakausi luo oman käsityksensä naisten historiallisesta asemasta. Nuoremmat Tex-kirjoittajat ovatkin jonkin verran käsitelleet naiskysymystä nykyaikaisella tavalla. Decio Canzion ja Nizzin tarinassa Salasanomia oli mukana naismarshall Susan McIntyre. Huomatessaan tämän Kit Carson todella hämmästyi. Tex uskoi, että Ms. McIntyre pystyy tehtävässään siihen mihin mieskin.
- En tiedä onko Texistä tehty aiemmin tämäntapaista kirjaa. Eteeni ei ole sattunut mitään tällaista. Lähimpänä on kaiketi jokseenkin pieni kirjanen: G. L. Bonelli/ A. Galleppini. L´autore e il fumetto vuodelta 1982. Oletan kuitenkin, että Italian yliopistoissa ja fanilehdissä on ilmestynyt tutkielmia.
- Kansikuva on hyväksytetty Bonellilla Milanossa ja sieltä on pyydetty luvat Tex Willer-nimen käyttöön ja kuviin. Kannen teki Ensio Aalto, josta Jalava sanoi, että se on tavoittanut oikean Texin hengen. Italialainen yhteysmieheni sanoi, että se on hyvä vaikka se on klassinen. Minä Tex Willer julkistetaan viikolla 9. Kirja ilmestyy parahiksi kunnioittamaan tammikuussa kuolleen Texin ensimmäisen käsikirjoittajan Giovanni Luigi Bonellin muistoa.

Lisätietoja Ilpo Lagerstedtin kotisivuilta: http://www.helsinki.fi/~lagerste/

Tex Willer -kotisivu: http://www.bellingham.fi/tex.htm

Kustannus Oy Jalavan kotisivu: Jalava

Timo Ronkaisen kotisivu: Timo Ronkainen