Unikankare — Kulttuurimedia

Mentaaliterapiaa Simpsonien tyyliin

Teksti Vesa Kataisto

MENTAALITERAPIAA SIMPSONIEN TYYLIIN

Kukapa ei kiroaisi, kun rakas Mainostelevisiomme jättää Simpsonit esittämättä formulakisojen tai jonkin vastaavan tarpeettomuuden takia. Keltanahkaisen ongelmaperheen seikkailuja on kohta valmistettu täydet kymmenen vuotta, joten oli korkea aika koota Suomenkin Simpson-fanit saman katon alle.

Ensimmäisestä Simpconista 25.9.1999 vastasi luokanopettajana toimiva Jouni Paakkinen, joka on aiheen asiantuntija. Päätyönsä ohella hän toimii Simpsons Archives Siten dokumenttivastaavana, eli koostaa fanien lähettämästä materiaalista tärkeimmät uutispalat ja linkit.
– Olen itse nauhoittanut Simpsoneita vuodesta 1993. Minulla on myös jonkin verran oheistuotteita, mutta mikään varsinainen keräilijä en ole, sillä Simpson-krääsää on niin mahdottoman paljon, kertoi Paakkinen.
– Sain viime kesänä jenkeistä harvinaista materiaalia, mm. Tracey Ullman Shown lyhyet Simpson-pätkät. Jollakin tv-asemalla työskentelevä fani oli editoinut ne yhdelle nauhalle. Lisäksi sain raakaversioita, animaticeja sekä mainoksia, joissa Simpsonit esiintyvät. Kaverit alkoivat kysellä voisiko niitä nähdä, ja siltä pohjalta ryhdyin kehittelemään tapahtumaa.

Aluksi sanaa Simpconista levitettiin vain postituslistan kautta (www.iki.fi/paakkinen/simpsonit.html). Tapahtumalle oli selvä tilaus, sillä tiedusteluja tuli ympäri Suomen. Yksi fani saapui Turkuun Uudestakaupungista saakka, ja kaikkiaan väkeä oli paikalla noin 60 henkeä.
– Tämä oli aika hyvä määrä, sillä jos ihmisiä olisi tullut enemmän, katseluolosuhteet (Kerttulin koulun jumppasalissa) olisivat vaikeutuneet. Itä- ja Pohjois-Suomesta on tiedusteltu, voisiko conin järjestää myös siellä. Olen neuvotellut alustavasti uusien tilaisuuksien järjestämisestä esimerkiksi Oulussa. Siellä tullaan esitttämään nämä samat jutut, koska uutta harvinaista materiaalia ei vuoden aikana kerry paljon.

Tilaisuudet ovat kiinni myös Paakkisen omasta aikataulusta, sillä ymmärrettävästi hän ei halua päästää nauhoja omille teilleen. Nyt nähtyyn reiluun viisituntiseen iltamaan mahtui mm. dokumentteja, joissa sarjan tekijät paljastivat Simpsonien teon taustoja.

Yhden jakson valmistuniseen kuluu noin kymmenen kuukautta. Aluksi luodaan ideat kaikkiin yhden kauden sisältämiin noin 24 jaksoon. Useiden viilausten jälkeen näyttelijät koelukevat jakson tekstin, minkä jälkeen valmistetaan jopa 200-sivuiseksi paisuva kuvakäsikirjoitus, storyboard. Sen sekä nauhoitettujen repliikkien pohjalta animaattorit luovat animaticin, filmatun kuvakäsikirjoituksen, joka lähetetään Koreaan animoitavaksi ja väritettäväksi. Kun valmis, ns. telecine-versio saapuu, alkaa viimeinen hionta. Valmis jakso kestää 22 minuuttia ja telecine 24, joten paljon hyviäkin kohtauksia jää arkistoon pölyttymään.

Viimeiseksi nauhoitetaan efektit sekä musiikki, josta vastaa yli 30-henkinen orkesteri, koko tv-maailman toisiksi suurin lajissaan. (Vain Star Trekin orkesteri on laajempi.)

Simpconissa nähdystä animaticista päätellen valmisteluvaiheessa voi vielä tapahtua paljon. Homerpalooza-jaksossa Homerista tulee rokkifestivaaleihin kuuluvan friikkisirkuksen jäsen, joka torjuu tykinkuulan mahallaan. Ensimmäisessä versiossa Homer kohtasi mm. Neil Youngin ja Hole-yhtyeen, mutta lopulta töllössä nähtiinkin heidän tilallaan Peter Frampton ja Smashing Pumpkins.
– Muut sitcomit tuntuvat pyytelevän anteeksi olemassaoloaan, kun taas Simpsonit syöksyvät suoraan silmille. Sarja toimii kuminauharealismin periaatteella. Koska kyseessä on animaatio, me voimme hieman venyttää todellisuutta ja napsauttaa sen taas takaisin. Simpsoneissa ei käytetä esimerkiksi paff-bing-bong-ääniefektejä, vaan luun murtuminen kuulostaa aidolta. Mitä karmeamman kuuloista, sen hauskempaa, nauraa sarjan luoja Matt Groening BBC:n haastattelussa.

Paakkinen ei täysin yhdy Groeningin mielipiteeseen siitä, että Simpsonit on psykoterapiaa katsojalle tyyliin: ”Ei minulla sentään noin huonosti mene.”
– Sarja on aika realistinen, tietysti kärjistetty parodia amerikkalaisesta yhteiskunnasta, mutta siitä voi löytää paljon yhtymäkohtia myös meidän todellisuuteemme, yleensä kaikkien teollistuneiden maiden asukkaiden elämään.

Kotimaassaan Simpsonit ovat hullaannuttaneet siinä määrin, että eräs lento-yhtiö maalautti hahmot koneensa kylkeen. Las Vegasiin, Nevadaan on rakennettu Simpsonien luonnollista kokoa oleva kotitalo sarjan mallien mukaan. Kaikki talon värit on valittu huolellisesti sarjaa vastaaviksi, samoin esineistö.

Ensi tammikuussa Simpsonit juhlivat, kun sarjasta tulee kaikkien aikojen pisimpään tuotettu sitcom. Fox-yhtiö julkaisee uudet nettisivut, joille tulevasta triviakisasta voi voittaa matkan Las Vegasissa järjestettävään suurjuhlaan ensi vuoden lokakuussa.

Kotiteatterin sohvaperunat voivat Paakkisen mukaan olla rauhassa, sillä sarja tulee jatkumaan vielä ainakin kolmen vuoden ajan.
– Mitään kovin dramaattista ei ole luvassa. Simpsonit-elokuvasta on ollut puhetta, Internet Movie Database listaa sen jatkuvasti tulossa olevaksi projektiksi, mutta kyseessä on vain jonkun fanin kusetusyritys, arvioi Paakkinen.
– Sarjan tuottajat myöntävät kyllä, että elokuvaa on kaavailtu. Varmasti sellainen joskus tulee, koska Beavis & Butt-Headista ja South Parkistakin tehtiin elokuvaversio. Simpsonien kohdalla elokuva tulee merkitsemään sarjan päätepistettä, koska jatkuvan tuotannon aikana sitä ei pystytä tekemään.