Armand Lohikoski syntyi vuonna 1912 Amerikan länsirannikolla Astorian pikkukaupungissa, josta hän muutti vanhempiensa mukana Suomeen 1921. Pieni Armand ihaili paljon Chaplinia ja Buster Keatonia. Nuoruudessaan hän harrasti näyttelemistä ja kuorolaulantaa. Kipinä taiteeseen oli syttynyt.
Varttuessaan tuleva elokuvaohjaaja työskenteli lehti-ja radiotyössä. Hän näytteli opiskeluaikoinaan Helsingin Ylioppilasteatterissa ja esiintyi 40-luvulla pienehköissä elokuvarooliessakin. Ennen elokuvauraansa Lohikoski työskenteli mm. lehtimiehenä ja Yleisradion palveluksessa. Ollessaan Suomen Metro Goldwyn Mayerin filmivuokraamon leivissä Lohikoski pääsi vuonna 1946 opintomatkalle Hollywoodiin. "Jenkkipoika" liikkui sulavasti filmikaupungin tähtien parissa, ja sai oppia myös elokuvanteossa. Kipinä roihahti paloksi.
Lohikoski pääsi Fennada-filmin studiopäälliköksi, josta hänen elokuvauransa sai alkunsa. Pian väsättiin jo käsikirjoituksia mm. lyhyisiin valistusfilmeihin, ja ohjaustyöskentely tapahtui Hollywoodissa tehtyjen havaintojen perusteella. Ohjaajan unelma pitkästä elokuvasta ei kuitenkaan Fennadalla tahtonut toteutua, joten eteenpäin pyrkivänä Lohikoski päätti siirtyä Suomi-Filmiin. Uudessa talossa filosofian maisteri Lohikoskea odotti uusi pomo – Maisteri Särkkä. Lohikoski teki SF:n palveluksessa myös runsaasti valitusfilmejä.
Lohikosken tullessa Särkän talliin oli Maisteri lupaillut myös vakavampipohjaisten ideoitten toteuttamisesta. Lohikoskella olikin pitkälle viety ajatus Lallin ja piispa Henrikin tapauksesta. Ajan myötä sai Lohikoski kuitenkin nähdä Särkän liikemiesajattelun kovuuden. Maisterin ota tai jätä-politiikassa oli haave Lallista hiljalleen unohdettava, ja pyrittävä hoitamaan Puupäätyöt huolella. Ja hyvinhän hommat hoituivatkin. Puupäitten seikkailuilla oli tilauksensa: lastenelokuvista oli huutava pula, niinpä pekat, pätkät ja pikkaraiset tulivat juuri oikeaan tarpeeseen. Myös ihan kaikenikäisten lapsenmielisten iloksi ja riemuksi läpi vuosikymmenten.
Armand Lohikosken pitkät elokuvat:
Me tulemme taas (1953), Pekka Puupää kesälaitumilla (1953), Minä soitan sinulle ... illalla (1954), Hei, rillumarei! (1954), Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä (1954), Pekka ja Pätkä puistotäteinä (1955), Kiinni on ja pysyy (1955), Pekka ja Pätkä pahassa pulassa (1955), Risti ja liekki (1957), Pekka ja Pätkä ketjukolarissa (1957), Pekka ja Pätkä salapoliiseina (1957), Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä (1957), Kahden ladun poikki (1958), Pekka ja Pätkä Suetz’illa (1958), Pekka ja Pätkä miljonääreinä (1958), Pekka ja Pätkä mestarimaalareina (1959), Kohtalo tekee siirron (1959) sekä Taape tähtenä (1962)
