Jo kahdeksatta kertaa järjestettävät nelipäiväiset festivaalit Suomalaisen elokuvan festivaalit pidetään Turussa 8.-11. huhtikuuta. Festivaalipaikkana on TeatteriSusi. Festivaalien tuokin suomifilmit vielä kerran teatteritilaan koettaviksi yhdessä muiden elokuvan ystävien ja vierailevien elokuvantekijöiden kanssa.
"Ohjelmiston laatiminen käy vuosi vuodelta hankalammaksi, sillä pyrkimyksenä on näyttää aiemmin näkemätöntä materiaalia", kertoo festivaalien alkuajoista asti mukana ollut Kimmo Laine. Kyseinen ongelma helpottui huomattavasti, kun Yleisradion televisioarkisto tuli kolmanneksi järjestäjäksi Varsinais-Suomen elokuvakeskuksen ja Suomen Elokuva-arkiston rinnalle.
Laineen mukaan seitsemän edellisen vuoden aikana on festivaaleilla jo ehditty esittää toista sataa vanhaa ja teemojen puitteissa myös uudempaa elokuvaa. "Suomalaisia elokuvia on tehty noin tuhat. Niistä reilut 200 on kadonnut tai tuhoutunut aikojen saatossa, joten valikoima ei ole ehtymätön", toteaa Laine.
Alunperin Suomalaisen elokuvan festivaalia ei suunniteltu kaupalliseksi tapahtumaksi, ja sama linja jatkuu tänäkin vuonna. Pääsyliput ovat kohtuuhintaisia. Viidentoista markan vaatimatonta korvausta vastaan pääsee seuraamaan historiallisia ja monelle myös henkilökohtaisesti merkittäviä elokuvia. Elokuvayleisö onkin löytänyt festivaalit, joten katsojamäärät ovat vakiintuneet noin 4000 katsojan hujakoille.
Festivaalien tuotto käytetään - kuten aiemminkin - vanhojen SF-filmien pelastustyöhön, jotta tulevaisuudessakin olisi jotakin, mitä näyttää niin tulevilla festivaaleilla kuin myös tuleville sukupolvillekin.
Elokuvatähtien tuiketta...
Filmien saatavuuden ongelmallisuuden lisäksi festivaalien järjestäjien toinen harmin aihe on se, että useat SF-filmien tähdet eivät enää jaksa vierailla festivaaleilla. Lisäksi monet vanhat mestarit ovat valitettavasti ehtineet siirtyä autuaimmille kuvauspaikoille. Kuitenkin on niitä, jotka ovat jaksaneet. Vuosien varrella on Turussa nähty monia suomalaisen elokuvan kirkkaimpia tähtiä. Muun muassa Tarmo Manni, Helena Kara sekä äskettäin edesmenneet ohjaaja Hannu Leminen ja Eeva-Kaarina Volanen ovat olleet festivaalien päävieraina.
Tänä vuonna ei laadusta ole tingitty ainakaan vieraiden kustannuksella. Päävieraana on Lasse Pöysti, jonka moni muistaa Suomisen Ollina tai TV2:n iltasatujen verrattomana lukijana. Hänen uraansa sekä näyttelijänä että ohjaajana seurataan monipuolisesti sotavuosien Suomisen perheestä aina 1980-luvulle asti. Pöystin voi bongata hänen elokuviensa näytännöissä avajaispäivänä torstaina ja päätöspäivänä sunnuntaina.
Lisäksi paikalle saapuvat varsinkin Pekka ja Pätkä elokuvien ohjaajana tunnettu Armand Lohikoski vaimonsa Tuija Halosen kanssa, sekä jo aiemmin festivaaleilla nähtyjen Verta käsissämme, Muhoksen mimmi ja Katupeilin takana -elokuvien kuvaaja Kauno Laine.
... ja musikaalien taikaa
Lauantai on omistettu musiikkielokuville ja muiskaaleille, joita näytetään aamukymmenestä pikkutunneille. Monien tunteman Kauniin Veeran ja Me tulemme taas -elokuvan lisäksi ohjelmistosta löytyy myös harvinaisempia makupaloja. Esimerkiksi pitkään kokonaan kadoksissa olleesta elokuvasta Herra Lahtinen lähtee lipettiin (1939) esitetään 43 minuutin mittainen pätkä. Yhtä Turkuun saapuvaa vierailevaa tähteä, Tuire Orria, pääsee valkokankaalta ihailemaan Eulaalia-tädissä (1940).
Yleisöä jo muutamina aiempina vuosina ilahduttaneita vanhoja mainosfilmejä ei ole unohdettu tälläkään kertaa. Lähes jokaisen elokuvan alkuun on varattu alkupalaksi vanhoja raittiusaatteellisia pätkiä, kuten esimerkiksi Felix Forsmanin Alkoholi ihmisruumiissa (1961) ja Lohikosken ohjaama Ryyppy (1954). Jo pelkästään näiden herkkupalojen tähden kannattaa vääntäytyä paikalle.
